


Mainos:


Sokea suomalainen, kuuro tanskalainen ja pyörätuoliin joutunut ruotsalainen löysivät pullon, jonka henki lupasi jokaiselle yhden toivomuksen.
Ensin toivoi suomalainen ja hetken kuluttua hän huusi:
- Minä kuulen! Minä kuulen!
Sitten toivoi tanskalainen ja hetken kuluttua hän huusi:
- Minä kuulen! Minä kuulen!
Viimeiseksi toivoi ruotsalainen ja hetken kuluttua hän huusi:
- Uudet renkaat! Uudet renkaat!
Miksi ruotsalaisilla on usein pää kipeä?
– Koska sairaus iskee yleensä kehon heikoimpaan kohtaan.
Olipa kerran suomalainen, kuwaitilainen, amerikkalainen.
Amerikkalainen heitti ikkunasta nipun seteleitä ja sanoi ”näitä meillä on tarpeeksi”.
Kuwaitilainen heitti öljytynnyrin ja sanoi ”näitä meillä on tarpeeksi”.
Suomalainen heitti ikkunasta ruotsalaisen ja sanoi ”näitä meillä on tarpeeksi”.
Ruotsalainen sotalaiva oli partioimassa, kun se näki edessäpäin valoa. Kapteeni käski ottaa radiolla yhteyttä tuohon toiseen laivaan.
– Olette kurssillamme, väistäkää!
– Ei, teidän on väistettävä, kuului vastaus.
Kapteeni hämmästyi ja suutahti:
– Täällä puhuu kapteeni. Siirtykää heti kurssiltamme.
– Me emme aio väistää, kuului taas vastaus.
Nyt kapteeni suuttui tosissaan.
– Väistäkää heti! Tämä on sotalaiva!
– Väistäkää itse. Tämä on majakka.
Kuitenkin kesken näytöksen sille tuli yksinkertaisesti aivan hirveä paskahätä.
Niinpä se lähti etsimään vessaa, muttei kuitenkaan löytänyt muuta kuin pienen siivouskomeron.
Ruotsalainen ajatteli:
– Tännepä voin kai ulostaa kenenkään huomaamatta.
Hädästä päästyään ruotsalainen tuli takaisin teatterisaliin, mutta huomasi, ettei siellä ollut kuin yksi mies.
Ruotsalainen kysyi mieheltä:
– Loppuiko näytös, se ihmetteli.
Näytti että mies oli ilmeisesti syönyt suklaata; naama oli aivan ruskea.
Mies vastasi:
– Näytös ei loppunut. Joku idiootti vain paskansi tuulettimeen.
Suomalainen, ruotsalainen ja norjalainen joutuivat autiolle saarelle. Saaren heimojohtaja sanoi, että heidän täytyy kerätä kymmenen hedelmää ja tuoda tänne.
Norjalainen toi kymmenen omenaa ja johtaja sanoi:
– Työnnä omenat p*rseeseesi, norjalainen sai tungettua 3 omenaa ja epäonnistui, hänet tapettiin.
Suomalainen toi kymmenen papua ja hänelle koitui sama kohtalo, hän sai tungettua kolme papua ja hänet tapettiin.
Taivaassa norjalainen kysyi suomalaiselta:
– Miten sinä epäonnistuit, vaikka sinulle tehtävä oli helppo?
Suomalainen vastasi:
– Näin ruotsalaisen poimimassa vesimeloneja ja repesin nauramaan.
Haaparantalainen meni Torniossa kauppaan ja sanoi myyjälle:
- Haluaisin ostaa tuon telkkarin.
Myyjä:
- Ei myydä haaparantalaisille.
Haaparantalalainen lähti pois kaupasta, pukeutui vanhaksi mummoksi ja ajatteli:
- Nyt myyjä ei tunne minua.
Haaparantalainen meni takaisin kauppaan:
- Haluaisin ostaa tuon telkkarin.
Myyjä:
- Ei myydä haaparantalaisille.
Haaparantalainen lähti taas pois ja pukeutui nyt hip-hoppariksi:
- Nyt he eivät tunne minua.
Sitten hän meni kauppaan:
- Haluaisin ostaa tuon telkkarin.
Myyjä:
- Ei myydä haaparantalaisille.
Haaparantalainen:
- Mistä tiedätte, että olen haaparantalainen?
Myyjä:
- Koska tuo ei ole telkkari, vaan mikroaaltouuni.
Ruotsalainen hirviporukka kokoontui jahdinaloituspaikalle. Useiden aiempien metsästysonnettomuuksien takia, jokaiselle ajomiehelle laitettiin valkoiset laatat selkään ja rintapuolelle, joihin kirjoitettiin isolla punaisella tussilla teksti:
- Jag är inte en älg.
Mikä tarkoittaa suomeksi “Minä en ole hirvi“.
Jahti alkoi ja noin puolen tunnin päästä kuului yksi laukaus. Sitten onnistuneen kaadon merkiksi, kolme merkkilaukausta.
Porukka kokoontui äkkiä etsimään saalista ja saivat ikäväkseen huomata, että yksi ajomies oli hengettömänä laukauksen osuttua suoraan rintaan.
Hirviporukan johtaja kysyi tiukasti, että kuka porukasta ampui?
Yksi passimiehistä sanoi:
- Minähän se ammuin... Kun tähtäsin, niin ilmeisesti joku risu peitti sen “inte“ sanan ja päätin ampua.
Suomalainen ja ruotsalainen kilpailivat, kumpi uskaltaa kurkotella kauemmas reunan yli pilvenpiirtäjän katolta.
- Yhtäkkiä ruotsalainen voitti.
Ruotsalaiset halusivat hekin valloittaa avaruuden. Koska amerikkalaiset olivat jo käyneet kuussa, he päättivät laskeutua Aurinkoon.
”Mutta eikö siellä ole liian kuuma?” kysyi eräs pelokkaana.
”Ei haittaa”, muut rauhoittivat häntä. ”Me laskeudumme sinne yöllä.”











