Turkulainen Helsingin yössä

Poimintoja aiheesta Yleisvitsit

Kolme kaveria meni kioskille.

Ensimmäinen sanoi myyjälle:
- Salmiakkimerkkareita eurolla.

Myyjä otti tikkaat ja kiipesi hakemaan purkin ylähyllyltä, antoi salmiakit ja laittoi purkin takaisin.

Toinen poika vuorostaan: 
- Salmiakkimerkkareita eurolla.

Jälleen myyjä kiipesi hakemaan purkin ylähyllyltä, antoi salmiakit ja kysyi kolmannelta pojalta:
- Otatko sinäkin salmiakkimerkkareita markalla?

Kolmas poika vastasi:
- En.

Myyjä kiipesi tikkailla jälleen ja laittoi purkin takaisin ylähyllylle.

Kun myyjä palasi takaisin tiskille, kolmas poika sanoi:
- Salmiakkimerkkareita kahdella eurolla!

Nelivuotias lapsi lähestyy isäänsä ja ilmoittaa:
- Isä, olen päättänyt mennä naimisiin.

Isä:
- Hienoa, ja kenen kanssa?

Poika:
- Mummon kanssa. Hän sanoo rakastavansa minua ja minä rakastan häntä. Mummo tekee maailman parasta ruokaa ja kertoo kivoja juttuja.

Isä:
- Hyvä on, mutta meillä on pieni ongelma. Hän on minun äitini ja et voi mennä minun äitini kanssa naimisiin.

Poika:
- Miksi en? Olethan sinäkin naimisissa MINUN äitini kanssa!

Mitä kaikki sanoi kun puliukko kuoli?
- RIP-puli

Miksi Tolkien kuvaa kirjoissaan puukansaa niin yksityiskohtaisesti?

- Jotta tietäisimme Entistä enemmän.

Jani kysyi äidiltään:
- Minkä ikäinen sä olet?

Äiti vastasi:
- 30 vuotta.

Jani:
- Eli jos minä olen nyt kahdeksantoista ja sä olet kolmekymmentä vuotta, niin sä sait minut… MITÄ VIT...?!

Älä pilkkaa pippeliä,
pikkustakaa paheksu,
leivo lerppa leveämmäks,
vaik ois vajaan vaaksan,
vatkaa vartta vanhempaaki,
vaik ois veltonlainen,
päästä pukil puikulainen,
tahi taltta takkuvarsi,
älä naura nakkiloille,
hihittele hintelille,
anna aina aulihisti,
vaik ois kanki karumpiki,
niin saat jormaa jatkossaki,
ilokauhaa irmalles,
nii ei puute pönkän paina,
ain on römpsäl räpeltäjä.

Vanha Neuvostoliittolainen partahöylä oli niin nerokas, ettei siinä tarvinnut edes vettä eikä partavaahtoa:
Vesi tuli silmistä ja vaahto suupielistä.

Kaksi liikemiestä, Hannes ja Toivo, kävelivät kadulla.

Hannes huomasi maassa koiran paskan ja tarjosi Toivolle 100 euroa, jos hän haukkaisi siitä palasen.

Toivo mittaili torttua hetken, ja yllytyshenkisenä otti suupalallisen paskaa ja söi sen.

Hannes antoi satasen Toivolle ja kaverukset jatkoivat matkaa.

Edettiin siinä pari korttelia ja nyt Toivo huomasi maassa koiran jätöksen. Tällä kertaa hän puolestaan tarjosi Hannekselle 100 euroa, jos tämä haukkaisi paskaa.

Hannes tuumaili hetken ja ajatteli, että saapahan rahansa takaisin ja nieli suupalan koiran kakkaa.

Toivo maksoi Hannekselle sovitun satasen, ja liikemiehet jatkoivat kulkua.

Korttelin päästä Toivo pysähtyi ja tokaisi:

- Ei jumalauta, tajusitko että me molemmat syötiin koiranpaskaa, eikä kumpikaan edes netonnut siitä yhtään mitään.

Hanneksella oli kokeneena liikemiehenä tietenkin vastaus valmiina:

- Mutta tehtiin sentään kaksisataa liikevaihtoa!

Ja noin tyytyväisenä miehet jatkoivat matkaansa.

Mihin raha lentää, kun ostaa raketteja?
-Taivaan tuulin.

Mitä kannibaalin pakastimesta löytyy?
- Ben & Jerry.