


Mainos:


Kaksi ruotsalaista miestä kävelivät käsi kädessä kadulla, kun kirkon ovi avautui ja ulos tuli onnellinen aviopari.
Sven kysyi ystävältään:
- Mitäs tuosta tuumit?
Göran sanoi:
- Enpä tiedä... Minusta tuntuu, ettei tuollaiset seka-avioliitot ole oikein kestäviä.
Mitä eroa on suomalaisella ja ruotsalaisella miehellä?
- Suomalainen mies ottaa votkan jäillä ja ruotsalainen mies ottaa jätkän voilla.
Haaparantalainen meni Torniossa kauppaan ja sanoi myyjälle:
- Haluaisin ostaa tuon telkkarin.
Myyjä:
- Ei myydä haaparantalaisille.
Haaparantalalainen lähti pois kaupasta, pukeutui vanhaksi mummoksi ja ajatteli:
- Nyt myyjä ei tunne minua.
Haaparantalainen meni takaisin kauppaan:
- Haluaisin ostaa tuon telkkarin.
Myyjä:
- Ei myydä haaparantalaisille.
Haaparantalainen lähti taas pois ja pukeutui nyt hip-hoppariksi:
- Nyt he eivät tunne minua.
Sitten hän meni kauppaan:
- Haluaisin ostaa tuon telkkarin.
Myyjä:
- Ei myydä haaparantalaisille.
Haaparantalainen:
- Mistä tiedätte, että olen haaparantalainen?
Myyjä:
- Koska tuo ei ole telkkari, vaan mikroaaltouuni.
Johan lensi, sanoi Sven, kun Wissmannilla keppiä heitti.
Suomalainen ja ruotsalainen kilpailivat, kumpi uskaltaa kurkotella kauemmas reunan yli pilvenpiirtäjän katolta.
- Yhtäkkiä ruotsalainen voitti.
Ruotsissa on keksitty ikiliikkuja:
- Otetaan paperiarkki ja kirjoitetaan kummallekin puolelle “käännä“.
Mitä eroa on lehmällä ja ruotsalaisella ?
- Lehmän älykäs katse.
Ruotsalaiselta olympiavoittajalta yllättävä temppu:
- Luopuu kullistaan.
Viisas ruotsalainen, tyhmä ruotsalainen, keiju ja joulupukki kävelivät kadulla kun he huomasivat maassa ison kasan seteleitä. Kuka heistä poimi rahat?
- Ei kukaan. Viisasta ruotsalaista, keijua ja joulupukkia ei ole olemassa ja tyhmä ruottalainen on liian tyhmä poimiakseen ne!
Suomalainen antoi eräänä jouluna ruotsalaiselle ystävälleen lahjaksi palapelin. Ruotsalainen ilahtui lahjasta ja kävi heti toimeen.
Eräänä yönä maaliskuussa suomalainen heräsi ruotsalaisen puhelinsoittoon.
– Hei! Kuule, nyt minä olen saanut valmiiksi sen palapelin, jonka annoit minulle jouluna.
– Vai niin. Etkö olisi voinut odottaa aamuun, ennen kuin kerrot tästä?
– Arvelin, että haluat kuulla tästä heti, kun tämä valmistui näin nopeasti. Minulla meni tähän vain kolme kuukautta, vaikka laatikon kannessa lukee 4-6 vuotta!








