Vaihtaa vaipat vain kerran kuussa

Poimintoja aiheesta Ruotsalaisvitsit

Ruotsalainen hirviporukka kokoontui jahdinaloituspaikalle. Useiden aiempien metsästysonnettomuuksien takia, jokaiselle ajomiehelle laitettiin valkoiset laatat selkään ja rintapuolelle, joihin kirjoitettiin isolla punaisella tussilla teksti:

- Jag är inte en älg.

Mikä tarkoittaa suomeksi “Minä en ole hirvi“.

Jahti alkoi ja noin puolen tunnin päästä kuului yksi laukaus. Sitten onnistuneen kaadon merkiksi, kolme merkkilaukausta.

Porukka kokoontui äkkiä etsimään saalista ja saivat ikäväkseen huomata, että yksi ajomies oli hengettömänä laukauksen osuttua suoraan rintaan.

Hirviporukan johtaja kysyi tiukasti, että kuka porukasta ampui?

Yksi passimiehistä sanoi:
- Minähän se ammuin... Kun tähtäsin, niin ilmeisesti joku risu peitti sen “inte“ sanan ja päätin ampua.

Haaparantalainen meni Torniossa kauppaan ja sanoi myyjälle:
- Haluaisin ostaa tuon telkkarin.

Myyjä:
- Ei myydä haaparantalaisille.

Haaparantalalainen lähti pois kaupasta, pukeutui vanhaksi mummoksi ja ajatteli:
- Nyt myyjä ei tunne minua.

Haaparantalainen meni takaisin kauppaan:
- Haluaisin ostaa tuon telkkarin.

Myyjä:
- Ei myydä haaparantalaisille.

Haaparantalainen lähti taas pois ja pukeutui nyt hip-hoppariksi:
- Nyt he eivät tunne minua.

Sitten hän meni kauppaan:
- Haluaisin ostaa tuon telkkarin.

Myyjä:
- Ei myydä haaparantalaisille.

Haaparantalainen:
- Mistä tiedätte, että olen haaparantalainen?

Myyjä:
- Koska tuo ei ole telkkari, vaan mikroaaltouuni.

Ruotsalainen menee valittamaan marketin neuvontaan:
- Teidän juustopaketissanne luki, että sen viimeinen käyttöpäivä on 15. kesäkuuta.

Asiakasneuvoja kysyy:
- Mikäs siinä sitten on vikana?

Ruotsalainen:
- Se loppui jo kesäkuun kahdeksantena.

Suomalainen, ruotsalainen ja norjalainen joutuivat autiolle saarelle. Saaren heimojohtaja sanoi, että heidän täytyy kerätä kymmenen hedelmää ja tuoda tänne.

Norjalainen toi kymmenen omenaa ja johtaja sanoi:
– Työnnä omenat p*rseeseesi, norjalainen sai tungettua 3 omenaa ja epäonnistui, hänet tapettiin.

Suomalainen toi kymmenen papua ja hänelle koitui sama kohtalo, hän sai tungettua kolme papua ja hänet tapettiin.

Taivaassa norjalainen kysyi suomalaiselta:
– Miten sinä epäonnistuit, vaikka sinulle tehtävä oli helppo?

Suomalainen vastasi:
– Näin ruotsalaisen poimimassa vesimeloneja ja repesin nauramaan.

Ruotsalainen kuuli psykologiltaan neuvon:
- Sun täytyy saada elämääsi jotain suurta jännitettä.

No tästä ruotsalainen otti neuvosta vaarin.
Seuraavana aamuna hän käveli sähköpylvään juurelle, nousi ylös, otti kiinni sähkölangasta, piti kiinni pylväästä, sai sähköiskun ja kuoli.

Ruotsalaiskaverukset ihmettelivät, mihin valo oikeastaan häviää, kun se sammutetaan.

He päättivät selvittää asian. Pojat sammuttivat valot ja alkoivat etsiä sitä pimeässä.

Jonkin ajan kuluttua toinen huusi:
- Mats, olen löytänyt sen. Se oli jääkaapissa!

Mitä eroa on lehmällä ja ruotsalaisella ?
- Lehmän älykäs katse.

Kuitenkin kesken näytöksen sille tuli yksinkertaisesti aivan hirveä paskahätä.
Niinpä se lähti etsimään vessaa, muttei kuitenkaan löytänyt muuta kuin pienen siivouskomeron.

Ruotsalainen ajatteli:
– Tännepä voin kai ulostaa kenenkään huomaamatta.

Hädästä päästyään ruotsalainen tuli takaisin teatterisaliin, mutta huomasi, ettei siellä ollut kuin yksi mies.

Ruotsalainen kysyi mieheltä:
– Loppuiko näytös, se ihmetteli.

Näytti että mies oli ilmeisesti syönyt suklaata; naama oli aivan ruskea.

Mies vastasi:
– Näytös ei loppunut. Joku idiootti vain paskansi tuulettimeen.

Tyhmä ruotsalainen, viisas ruotsalainen, joulupukki ja hammaskeiju kävelivät kadulla.

He näkivät maassa satasen setelin. Kuka sen poimi?

- Ei kukaan. Viisasta ruotsalaista, joulupukkia ja hammaskeijua ei ole olemassa, ja tyhmä ruotsalainen luuli sitä purukumipaperiksi.

Turkulaiset veljekset Sven ja Åke päättivät tehdä oikein kunnon metsästysreissun Afrikkaan. Matka varattiin ja reissupäivä koitti. Afrikan savanneille saavuttuaan veljekset päättivät hajaantua erikseen paremman saaliin toivossa. Vaikka Turusta olivatkin, sopivat kuitenkin pienenä varokeinona että jos jompikumpi joutuu hätään tai he eivät löydä toisiaan, niin ammutaan ilmaan ja näin toinen voi paikantaa toisen.

No päivä kului poikien etsiessä saalista kumpikin omalla tahollaan. Kun ilta sitten alkoi laskeutua savannin ylle ja julmat pedot heräilivät puskistaan, eivätkä veljekset olleet toisiinsa törmänneet, alkoi Sven hieman hätääntyä ja ampui ilmaan. Odotteli aikansa, mutta kun veikkaa ei näkynyt eikä kuulunut, hän päätti ampua uudestaan ilmaan. Taas kului pitkä tovi, eikä Åkesta havaintoakaan.

Juuri kun Sven oli ampumassa vielä kerran ilmaan, Åke ilmaantui paikalle kuin tyhjästä. Sven huokaisi hartaasti ja sanoi: ”Hyvä että tulit, minulla on enää yksi nuoli jäljellä.”

Ruotsalainen mies pelastettiin nippa nappa palvasta sängystä.
Palopäällikkö tivasi että mistäköhän tuli oli oikein saanut alkunsa, johon Göran vastasi:
- Mistä minänä tiedän! Peti oli tulessa jo kun menin siihen maate.

Ruotsin kuninkaan Kaarle XVI Kustaan puhelin soi.

Hänen majesteettinsa meni vastaamaan:
- Täällä kuningas.

Soittaja:
- Kuka?

Kaarle-Kustaa:
- Kuningas.

Soittaja:
- Anteeksi, kuka?

Kaarle-Kustaa:
- Kuningas.

Soittaja nolona:
- Minä... tuota... anteeksi, mikä olikaan numeronne?

Kaarle-Kustaa vastasi kärsivällisesti:
- Kuudestoista...