Vaihtaa vaipat vain kerran kuussa

Poimintoja aiheesta Ruotsalaisvitsit

Suomalainen ja ruotsalainen istuvat kahvilan pöydässä aamiaisella.
Ruotsalainen jauhaa koko ajan purukumia. Suomalainen ottaa leipää.

Ruotsalainen:
- Syöttekö te koko leivän Suomessa, kysyy ruotsalainen purukumia ärsyttävästi jauhaen.

Suomalainen:
- Tietenkin.

Ruotsalainen:
- Me emme. Syömme vain pehmeän sisäosan. Kuoret jauhetaan ja lähetetään Suomeen, jossa massasta tehdään suomalaisille leipää.

Suomalainen levittää marmeladia leivän päälle ja samalla ruotsalainen jatkaa puhettaan samalla purkkaa jauhaen.

- Me Ruotsissa syömme aina tuoreita hedelmiä, vanhat murskataan ja lähetetään Suomeen, jossa massasta tehdään suomalaisille marmeladia.

Suomalainen kysyy ruotsalaiselta:
- Mitä te teette käytetyille kondomeille?

Ruotsalainen:
- Me heitämme ne pois.

Suomalainen:
- Me emme. Me jauhamme ne murskaksi, lähetämme Ruotsiin jossa massasta tehdään ruotsalaisille purukumia.

Ruotsalainen kuuli psykologiltaan neuvon:
- Sun täytyy saada elämääsi jotain suurta jännitettä.

No tästä ruotsalainen otti neuvosta vaarin.
Seuraavana aamuna hän käveli sähköpylvään juurelle, nousi ylös, otti kiinni sähkölangasta, piti kiinni pylväästä, sai sähköiskun ja kuoli.

Ruotsin kuninkaan Kaarle XVI Kustaan puhelin soi.

Hänen majesteettinsa meni vastaamaan:
- Täällä kuningas.

Soittaja:
- Kuka?

Kaarle-Kustaa:
- Kuningas.

Soittaja:
- Anteeksi, kuka?

Kaarle-Kustaa:
- Kuningas.

Soittaja nolona:
- Minä... tuota... anteeksi, mikä olikaan numeronne?

Kaarle-Kustaa vastasi kärsivällisesti:
- Kuudestoista...

Miksi ruotsalainen TV-johto on lyhyt?
- Siksi, että se kuluttaisi sähköä vähemmän.

Håkan sanoi lääkärille:
- Pitäis saada itelle rintakarvat!

Lääkäri:
- Hiero vaseliinia rintaan.

Håkan:
- Jos se tehoais, niin mulla olis perseessä jo poninhäntä.

Mikä on Silvian mieliruoka?
- Kallen mätitahna.

Kuitenkin kesken näytöksen sille tuli yksinkertaisesti aivan hirveä paskahätä.
Niinpä se lähti etsimään vessaa, muttei kuitenkaan löytänyt muuta kuin pienen siivouskomeron.

Ruotsalainen ajatteli:
– Tännepä voin kai ulostaa kenenkään huomaamatta.

Hädästä päästyään ruotsalainen tuli takaisin teatterisaliin, mutta huomasi, ettei siellä ollut kuin yksi mies.

Ruotsalainen kysyi mieheltä:
– Loppuiko näytös, se ihmetteli.

Näytti että mies oli ilmeisesti syönyt suklaata; naama oli aivan ruskea.

Mies vastasi:
– Näytös ei loppunut. Joku idiootti vain paskansi tuulettimeen.

Suomen tyhmin kansalainen muutti Ruotsiin... Molempien maiden älykkyysosamäärä nousi!

Kaksi ruotsalaista oli hirvimetsällä. Toinen heistä lyyhistyi yhtäkkiä maahan ja meni tajuttomaksi.

Hänen toverinsa soitti heti kännykällä hätänumeroon ja sanoi:
”Kaverini kuoli! Mitä minä teen?”

Hätänumerosta vastatiin rauhoittelevalla äänellä:
”Älä hätäile, minä autan. Varmista ensin, että hän tosiaan on kuollut.”

Puhelin vaikeni, kunnes kuului kova pamaus.

Turkulaiset veljekset Sven ja Åke päättivät tehdä oikein kunnon metsästysreissun Afrikkaan. Matka varattiin ja reissupäivä koitti. Afrikan savanneille saavuttuaan veljekset päättivät hajaantua erikseen paremman saaliin toivossa. Vaikka Turusta olivatkin, sopivat kuitenkin pienenä varokeinona että jos jompikumpi joutuu hätään tai he eivät löydä toisiaan, niin ammutaan ilmaan ja näin toinen voi paikantaa toisen.

No päivä kului poikien etsiessä saalista kumpikin omalla tahollaan. Kun ilta sitten alkoi laskeutua savannin ylle ja julmat pedot heräilivät puskistaan, eivätkä veljekset olleet toisiinsa törmänneet, alkoi Sven hieman hätääntyä ja ampui ilmaan. Odotteli aikansa, mutta kun veikkaa ei näkynyt eikä kuulunut, hän päätti ampua uudestaan ilmaan. Taas kului pitkä tovi, eikä Åkesta havaintoakaan.

Juuri kun Sven oli ampumassa vielä kerran ilmaan, Åke ilmaantui paikalle kuin tyhjästä. Sven huokaisi hartaasti ja sanoi: ”Hyvä että tulit, minulla on enää yksi nuoli jäljellä.”

Ruotsalainen mies pelastettiin nippa nappa palvasta sängystä.
Palopäällikkö tivasi että mistäköhän tuli oli oikein saanut alkunsa, johon Göran vastasi:
- Mistä minänä tiedän! Peti oli tulessa jo kun menin siihen maate.

Ruotsalainen sotalaiva oli partioimassa, kun se näki edessäpäin valoa. Kapteeni käski ottaa radiolla yhteyttä tuohon toiseen laivaan.

– Olette kurssillamme, väistäkää!
– Ei, teidän on väistettävä, kuului vastaus.

Kapteeni hämmästyi ja suutahti:
– Täällä puhuu kapteeni. Siirtykää heti kurssiltamme.
– Me emme aio väistää, kuului taas vastaus.

Nyt kapteeni suuttui tosissaan.
– Väistäkää heti! Tämä on sotalaiva!
– Väistäkää itse. Tämä on majakka.