Vankilassa uskoon

Poimintoja aiheesta Vankilavitsit

Miksi useimmat elinkautisvangit ovat naimattomia miehiä?
- Heille vapaus on etusivujalla.

Työnvälitystoimiston virkailija:
- Olitte palvellut samassa paikassa nuhteettomasti melkein kaksikymmentä vuotta ja sitten lähditte sieltä. Miksi?

Vanki:
- Pääsin ehdonalaiseen.

- Miksi te olette joutunut vankilaan?
- Uskoni takia.
- Uskonne takia?!
- Uskoin, että poliisi ei saa minua kiinni.

Vartija sanoin uudelle vangille:
- Ennen kuin mennään selliin, otetaan kylpy.

Vanki ihmetteli:
- Kylpykö? Siitä ei tuomiossa mainittu mitään.

- Koska sun isäs pääsee linnasta?
- Ei se taida päästä. Ne taitaa valita sen uudelleen.

Vartija:
- Taasko te olette täällä vankilassa? Oleskelunne täällä ei olekaan parantanut teitä.

Vanki:
- Kyllä se niinkin teki, mutta haluan tulla vieläkin paremmaksi.

Vanginvartija hermostui erääseen vankiin, koska vanki kyseli samaa asiaa jatkuvasti.

Vartija:
- Ja nyt sinä kyllä lakkaat kyselemästä ja juoksuttamasta minua koko ajan! Kyllä minä sitten sanon, koska on vuosi 2030!

Kaksi vankia keskusteli kopissansa:

- Mitä sinä olet oikein tehnyt?
- Varastin laihan lehmän ja sain siitä kolme kuukautta. Entäs sinä?
- Sieppasin kellon erään tyypin taskusta. Tyyppi huomasi sen, ja sain kaksi kuukautta.

Seurasi hetken hiljaisuus...

- Hei! paljonkos kello on? virkkoi lehmävaras.
- Näyttääpä olevan juuri lypsyaika, vastasi toinen.

Muurari laitettiin lukemaan tiilenpäitä.

Rouva Virtanen oli loistavalla tuulella:
- Ajatelkaapas, poikani on tullut kotiin! Hänet oli tuomittu kymmeneksi vuodeksi Kakolaan, mutta hän on käyttäytynyt niin siivosti, että hän pääsi pois nyt, kahdeksan vuotta istuttuaan!

Naapurin rouva huudahti innostuneena:
- Kylläpä te mahdatte olla hänestä ylpeä!