


Yhteistyökumppanin mainos:


Mies pyysi tarjoilijalta illallisen jälkeen kahvin ilman konjakkia.
Tarjoilija vastasi:
- Kävisikö ilman viskiä, koska meillä ei nyt satu olemaan konjakkia?
Rouva nyyhkytti ompeluseurassa:
- Viina on tuhonnut kotini.
Muut naiset huolissaan:
- Ryyppääkö miehesi niin paljon?
Rouva:
- Ei, mutta pontikkapannu räjähti.
Pikku Kalle oli löytänyt isänsä viinakätkön ja sitten piilottanut viinapullon.
Isä sitten perjantai iltana penkoi kaappeja läpi tuohduksissaan, ja lopulta kysyi pikku Kallelta:
- “Oletko nähnyt pulloa jossa on läpinäkyvää nestettä?“
Pikku Kalle vastasi:
- En, koska join sen...
Vaimo ihmetteli miehelleen ties monennenko kerran:
- Miksi sinä oikeastaan juot noin älyttömän paljon?
Mies vastasi ajatellen selvästikin jotakin syvällistä:
- Juodessani minä ajattelen... ja ajatelessani minä juon.
Tapahtui aikana, jolloin netin käyttö ei ollut niin yleistä kuin nykyään, vaan asiat hoidettiin puhelimitse.
Eräs herrasmies Kustavista, oli päättänyt tilata erikoisoluita baarikaappiinsa Helsingistä asti.
Hän soitti panimolle ja tiedusteli, että koskahan se olut olisi Kustavissa.
Puhelimessa vastattiin:
- No... Se on yleensä siinä pari tuntia nauttimisen jälkeen...
Neljä juopunutta miestä seisoskeli metelöimässä Koistisen omakotitalon pihalla.
Lopulta rouva Koistinen tuli aamutakissa ulos ja kysyi, että mikä miehillä on oikein hätänä?
Yksi miehistä kysyi:
- Oletteksh te rouva Koishtinen?
Rouva:
- Olen kyllä.
Mies:
- Shanokaash shitten, kuka meishtä on herra Koishtinen, niin me loput voimme mennä kotiin.
Kaksi miestä juttelivat baaritiskin ääressä.
- Millaista juomaa on jajaja?
- Miten niin?
- No kun siinä Kuustosen kappaleessa lauletaan, että “join murheisiin taas liikaa jajajaa“.
Nuori vaimo kysyy mieheltään jo aavistuksen tympääntyneenä:
- Onko sinun aivan pakko istua joka ainoa ilta oluella?
Mies vastaa:
- No ei todellakaan! Istun siellä aivan vapaaehtoisesti.
Mitä venäläinen juoppo sanoi kun löysi viinapullon?
-Slava Bogu!
Kun Rysänperän vanha isäntä Roope täytti kunnioitettavat pyöreät sata vuotta, koko kylä oli kutsuttu synttärikekkereille.
Hyvissä ajoin ennen juhlapäivää Roope itse pistäytyi kylän viinakaupassa ja osti kolme kokonaista pulloa jaloviinaa juhlan kunniaksi.
Kun siinä nuori myyjä alkoi sitten kohteliaasti ihmetellä, riittäisivätkö kolme pulloa ihan koko kylän juhliin, Roope madalsi ääntään ja kuiskasi tuskin kuuluvasti:
- Yksi pullo näistä onkin nimismiehelle, toinen pullo kirkkoherralle ja kolmas pullo teidän liikkeenne johtajalle... Niille kun ei oikein uskalla mennä pontikkaa tarjoamaan.











