Miksi karhuja ei kohta ole enää

Poimintoja aiheesta Alkoholivitsit

Mies pyysi tarjoilijalta illallisen jälkeen kahvin ilman konjakkia.

Tarjoilija vastasi:

- Kävisikö ilman viskiä, koska meillä ei nyt satu olemaan konjakkia?

Vanhapiika meni viinakauppaan ja halusi tietää viineistä.

Ystävällinen myyjä tiedusteli:
- Tuleeko se lihan vai kalan kanssa?

Vanhapiika:
- Ei kun talonmiehen.

Faktoja baaritiskillä:

- Ootteko pojat kuulleet, että sitä on tässä kaljassakin jotain hormoonia? Oikein naishormoonia!

- Älä ny! Eihän sitä kaljassa sentään...

- Joo-o! Ootte kai huomannu, että kahdeksannen ison tuopin jälkeen, sitä ei enää aikamies pysty kunnolla ajamaan autoa eikä puhumaan järkeviä.

Montako miestä tarvitaan avaamaan aivan tavallinen oluttölkki?
- Yleensä ei yhtään, sillä tölkki on tuotava aina käteen valmiiksi avattuna.

Juhlissa on erotettavissa kaksi ihmisryhmää: toinen ryhmä haluaa jäädä vielä ryyppäämään ja toinen haluaa mennä kotiin nukkumaan.

Mitä yhteistä näillä ryhmillä on?
- He ovat naimisissa keskenään.

Neljä juopunutta miestä seisoskeli metelöimässä Koistisen omakotitalon pihalla.

Lopulta rouva Koistinen tuli aamutakissa ulos ja kysyi, että mikä miehillä on oikein hätänä?

Yksi miehistä kysyi:
- Oletteksh te rouva Koishtinen?

Rouva:
- Olen kyllä.

Mies:
- Shanokaash shitten, kuka meishtä on herra Koishtinen, niin me loput voimme mennä kotiin.

Kaksi miestä juttelivat baaritiskin ääressä.

- Millaista juomaa on jajaja?

- Miten niin?

- No kun siinä Kuustosen kappaleessa lauletaan, että “join murheisiin taas liikaa jajajaa“.

Mies meni baariin ja tilasi kossun.

Baarimikko kysyi:
- Tuleeko kolalla?

Mies:
- Tuo vaikka lumilapiolla, kunhan tuot äkkiä!

Kaljakori kysyi toiselta:
- Lähdetäänkö lavalle?

Toinen siihen:
- Kumpi ottaa aloituksen?

Kun Rysänperän vanha isäntä Roope täytti kunnioitettavat pyöreät sata vuotta, koko kylä oli kutsuttu synttärikekkereille.

Hyvissä ajoin ennen juhlapäivää Roope itse pistäytyi kylän viinakaupassa ja osti kolme kokonaista pulloa jaloviinaa juhlan kunniaksi.

Kun siinä nuori myyjä alkoi sitten kohteliaasti ihmetellä, riittäisivätkö kolme pulloa ihan koko kylän juhliin, Roope madalsi ääntään ja kuiskasi tuskin kuuluvasti:

- Yksi pullo näistä onkin nimismiehelle, toinen pullo kirkkoherralle ja kolmas pullo teidän liikkeenne johtajalle... Niille kun ei oikein uskalla mennä pontikkaa tarjoamaan.

Jos ruokakauppaan ei saisi mennä nälkäisenä, niin pitääkö ennen Alkoon menoa ottaa vähän pohjia?

Jänis löysi metsästä kossupullon ja koska hän oli kuullut huhuja kyseisestä aineesta, päätti sitten kokeilla sitä itsekkin.

Jänis kulautti pullon lopun kituusinsa ja nukkumatti siinä tulikin saman tien ja hän tuupertui sammalikkoon.

Kuinka ollakkaan, paikalle lompsotteli kettu.

Repolainen katseli sammunutta jänistä vesi kielellä ja oli juuri iskemässä siihen leukansa, kun paikalle jolkotteli susi, joka vaati saalista omakseen.

Alkoi lyhyt mutta ankara taistelu, jossa Repolainen sai surmansa.

Juuri kuin susi oli alkamaisillaan aterialle, tuli paikalle karhu.

Metsän kuningas vaati oikeutetusti saalista itselleen, mutta susi ei luopunut siitä vapaaehtoisesti.

Karhu huitaisi kerran, ja sudelle kävi kalpaten.

Vähänkö mesikämmen tiesi, että hän oli koko ajan ollut metsästäjän tähtäimessä. Vain yksi laukaus ja karhu lyyhistyi ketun, suden ja jänön viereen...

Metsästäjä tuli paikalle, näki raatoläjän ja tuumasi sitten:

- Tuossa on kyllä niin paljon lihaa, että parasta lähteä hakemaan traktoria.

Kun metsästäjä oli poistunut, jänis heräsi silmät krapulasta verestäen ja armoton jysäri ohimoilla.

Se katseli raatoja ja tuumi:

- No huh huh... Kaikkea sitä tuleekin kännipäissään tehtyä...