Miksi karhuja ei kohta ole enää

Poimintoja aiheesta Alkoholivitsit

Kaksi palvelutalossa asuvaa vanhaa pappaa piti tapanaan aina silloin tällöin tissutella salaa viinaksia. Lisäksi heillä oli jo molemmilla joitain korkeasta iästä johtuvia vaivoja.

Toinen selitti:
- Lasista tahtoo läikkyä puolet yli kun on tuo Parkinsonin tauti.

Siihen toinen:
- Sinulle sentään jää toinen puolikas lasiin. Minulla taas on tuo Alzheimerin tauti enkä aina muista mihin jätin koko juomalasini.

Kaksi miestä juttelivat baaritiskin ääressä.

- Millaista juomaa on jajaja?

- Miten niin?

- No kun siinä Kuustosen kappaleessa lauletaan, että “join murheisiin taas liikaa jajajaa“.

Molemmat joivat sitten kunnon ryypyt väkeviä irvistämättä, johon amerikkalainen sitten reagoi nousemalla pystyyn, heittämällä kolikon ilmaan, ampumalla siihen keskelle reiän, ja sanomalla:
- Bill, Buffalo Bill.

Silloin venäläinen nousi seisomaan, vetäisi housuistaan kolme kivestä, ja sanoi:
- Bill, Tsernobill…

Vaimolla on alkoholiongelma.
- Kuinka se ilmenee?
- Se saa aina raivarin, kun minä tulen kännissä kotiin.

Oli raittiusliikkeen kokous, missä esitelmöitsijä otti lasin viinaa ja pisti siihen madon.
Mato kuoli heti.

Esitelmöitsijä kysyi:
- Mitä opimme tästä?

Eräs vanha mummo vastasi:
- Ainakin sen, että jos on matoja mahassa, ryyppy ei ole pahitteeksi!

Jos ruokakauppaan ei saisi mennä nälkäisenä, niin pitääkö ennen Alkoon menoa ottaa vähän pohjia?

Kaverukset Harri ja Hanski ryyppäsivät Hanskin kotona.

Myöhemmin illalla Hanski kysyi Harrilta:

- Jos saisit valita kumpaan sairastuisit, alzhaimeriin vai parkinsonin tautiin, niin kumman valitsisit?

Harri siinä pohti asiaa tovin, kunnes vastasi:

- No, kai mä sen parkinsonin ottaisin. On kai se parempi läikyttää puolet tuopista pitkin kapakan lattioita, kuin unohtaa tyystin, että mihin helvetin pöytään mä sen mun tuopin just jätin.

Miten hävitetään paukut koko maailmasta?

- Juomalla ne.

Kaksi Iisalmen miestä löysi aseman vessasta Akvaviittipullon.

Toinen maistoi ensin ja totesi:
- Kah, maistahan sinnäi.

Kaveri maistoi ja totesi:
- Kah kusta!

Toinen totesi:
- Kah, sitähän minnäi.

Jänis löysi metsästä kossupullon ja koska hän oli kuullut huhuja kyseisestä aineesta, päätti sitten kokeilla sitä itsekkin.

Jänis kulautti pullon lopun kituusinsa ja nukkumatti siinä tulikin saman tien ja hän tuupertui sammalikkoon.

Kuinka ollakkaan, paikalle lompsotteli kettu.

Repolainen katseli sammunutta jänistä vesi kielellä ja oli juuri iskemässä siihen leukansa, kun paikalle jolkotteli susi, joka vaati saalista omakseen.

Alkoi lyhyt mutta ankara taistelu, jossa Repolainen sai surmansa.

Juuri kuin susi oli alkamaisillaan aterialle, tuli paikalle karhu.

Metsän kuningas vaati oikeutetusti saalista itselleen, mutta susi ei luopunut siitä vapaaehtoisesti.

Karhu huitaisi kerran, ja sudelle kävi kalpaten.

Vähänkö mesikämmen tiesi, että hän oli koko ajan ollut metsästäjän tähtäimessä. Vain yksi laukaus ja karhu lyyhistyi ketun, suden ja jänön viereen...

Metsästäjä tuli paikalle, näki raatoläjän ja tuumasi sitten:

- Tuossa on kyllä niin paljon lihaa, että parasta lähteä hakemaan traktoria.

Kun metsästäjä oli poistunut, jänis heräsi silmät krapulasta verestäen ja armoton jysäri ohimoilla.

Se katseli raatoja ja tuumi:

- No huh huh... Kaikkea sitä tuleekin kännipäissään tehtyä...