Vankilapako viilan avulla

Poimintoja aiheesta Vankilavitsit

Mies karkasi vankilasta, jossa oli lusinut viisitoista vuotta.

Hän murtautui taloon ja etsi sieltä rahaa ja aseita, mutta löysi vain avioparin nukkumassa.

Vankikarkuri kiskoi miehen vuoteesta ja sitoi hänet tuoliin. Sitten hän sitoi naisen sänkyyn, suuteli häntä kaulaan ja meni vessaan.

Vankikarkurin ollessa vessassa mies sanoi vaimolleen:
- Tuo mies on karannut vankilasta! Hän ei varmaan ole nähnyt naista pitkään aikaan. Huomasin miten hän suuteli sinua kaulaan. Jos hän haluaa seksiä, älä vastustele. Anna hänen tehdä mitä hän haluaa. Mies on varmasti vaarallinen. Jos hän suuttuu, hän voi tappaa meidät molemmat. Ole reipas kultaseni! Minä rakastan sinua.

Vaimo vastasi:
- Ei hän suudellut minua kaulaan. Hän kertoi olevansa homo ja kysyi onko meillä vaseliinia. Sanoin, että sitä on vessassa. Ole reipas kultaseni! Minäkin rakastan sinua!

Milloin vankilat ovat tyhjimmillään?
- Karkausvuosina.

Vierailija kysyy vankilassa sellissä olevalta vangilta:
- Anteeksi, mutta osaatteko te neuvoa, miten täältä pääsee ulos?

Mikä on varkaiden lempilaulu?
- Ei muumitaloa lukita yöksi...

Vanki valitti toiselle:
- Se on sitä mun tuuriani, että mä tänne päädyin. Olin murtautumassa pankkiin, kun näin vanhan vartijan istumassa tuolilla. Löin häntä patukalla päähän.

Toinen vanki kysyi:
- Kuoliko hän?

Vanki:
- Ei. Hän heräsi.

Miksi useimmat elinkautisvangit ovat naimattomia miehiä?
- Heille vapaus on etusivujalla.

Rosvo-Roope oli joutunut kiven sisään.
Vankilan johtaja selosti uudelle tulokkaalle, että jokaiselle pyritään vankilassa antamaan ammattia vastaavaa työtä.

Vankilanjohtaja:
- Eikö olekkin hyvä homma? Mikäs teidän ammattinne olikaan?

Roope:
- Kyllä vain, on hienoa. Minä olen suorittanut mm. vartijan perustutkinnon.

Toisena päivänä vankilassa tuomittu miesparka meni lääkärin vastaanotolle valittamaan:
- Herra tohtori, viime yönä kuusi homoseksuellia vankia raiskasi minut.

Lääkäri hymyilee potilaalleen:
- Entäs sitten, kultaseni?

Late tuli vankilassa uskoon.
- Ai kehen?

Rouva Virtanen oli loistavalla tuulella:
- Ajatelkaapas, poikani on tullut kotiin! Hänet oli tuomittu kymmeneksi vuodeksi Kakolaan, mutta hän on käyttäytynyt niin siivosti, että hän pääsi pois nyt, kahdeksan vuotta istuttuaan!

Naapurin rouva huudahti innostuneena:
- Kylläpä te mahdatte olla hänestä ylpeä!