


Mainos:


Väänänen oli joutunut kiven sisään. Vankilan johtaja selosti tulokkaalle, että jokaiselle pyritään antamaan ammattia vastaavaa työtä.
Vankilanjohtaja:
- Eikö olekin hyvä juttu?
Vanki:
- Kyllä vain! ilahtui Väänänen, minä olen kulkukauppias!
Vartija:
- Taasko te olette täällä vankilassa? Oleskelunne täällä ei olekaan parantanut teitä.
Vanki:
- Kyllä se niinkin teki, mutta haluan tulla vieläkin paremmaksi.
Vanginvartija hermostui erääseen vankiin, koska vanki kyseli samaa asiaa jatkuvasti.
Vartija:
- Ja nyt sinä kyllä lakkaat kyselemästä ja juoksuttamasta minua koko ajan! Kyllä minä sitten sanon, koska on vuosi 2030!
Mikä on varkaiden lempilaulu?
- Ei muumitaloa lukita yöksi...
Mikä on pahinta vankilassa?
- Joutuu olemaan seepran puvussa eikä saa juosta vapaasti savannilla.
Vankilanjohtaja kysyi vangilta:
- Mitä pidät sellistä?
Vanki siihen:
- Pidän erityisesti ristikoista.
Rouva Virtanen oli loistavalla tuulella:
- Ajatelkaapas, poikani on tullut kotiin! Hänet oli tuomittu kymmeneksi vuodeksi Kakolaan, mutta hän on käyttäytynyt niin siivosti, että hän pääsi pois nyt, kahdeksan vuotta istuttuaan!
Naapurin rouva huudahti innostuneena:
- Kylläpä te mahdatte olla hänestä ylpeä!
- Sain kuusi kuukautta linnaa, kun ajoin liian hitaasti.
- Miksi ihmeessä.
- Auton omistaja sai minut kiinni.
Rosvo-Roope oli joutunut kiven sisään.
Vankilan johtaja selosti uudelle tulokkaalle, että jokaiselle pyritään vankilassa antamaan ammattia vastaavaa työtä.
Vankilanjohtaja:
- Eikö olekkin hyvä homma? Mikäs teidän ammattinne olikaan?
Roope:
- Kyllä vain, on hienoa. Minä olen suorittanut mm. vartijan perustutkinnon.
Murto-Ville valitti vankilan pastorille:
- On täysin naisten syytä, että olen taas täällä.
Pastori:
- Niin, viini, laulu ja naiset...
Vanki:
- Ei kun kaksi muijaa huomasi minut ikkunasta ja soitti poliisin paikalle.











