


Yhteistyökumppanin mainos:


Einstein ja savolainen mies istuivat vierekkäin junassa.
Junamatka oli vielä todella pitkä ja aikaa piti saada jotenkin kulumaan, niin Einstein kysyi savolaiselta:
- Pelataanko peliä? Jos sinä et osaa vastata kysymykseeni, niin joudut maksamaan minulle 5 euroa, ja jos minä en osaa vastata sinun kysymykseesi, niin sinä saat 500 euroa.
Tämä sopi savolaiselle hyvin.
Einstein aloitti ja kysyi:
- Kuinka pitkä on matka maasta kuuhun?
Savolainen mietti hetken, kaivoi sitten lopulta taskustaan viiden euron setelin ja ojensi sen Einsteinille.
Seuraavaksi oli savolaisen vuoro:
- Mikä menee kolmella jalalla mäkeä ylös ja tulee neljällä jalalla alas?
Einstein mietti ja mietti, mutta lopulta joutui kaivamaan taskustaan 500 euron setelin ja antamaan sen savolaiselle.
Einstein kysyi sitten savolaiselta:
- Noh, mikä se on?
Savolainen kaivoi taskustaan viiden euron setelin ja ojensi sen Einsteinille.
Mitä savolainen sanoi toiselle savolaiselle, kun tämä pyysi osoittamaan kartalta Pohjois-Karjalan?
Savolainen:
- No en mie sitä ossoo, kun siellä on karjoo!
Mies kertoi naapurilleen:
- Ei sitä turhaan sanota, että itäsuomalaiset ovat iloista kansaa!
Naapuri kysyi:
- Missä sinä olet itäsuomalaiseen luonteenlaatuun päässyt tutustumaan?
Mies:
- Kävimme vaimon kanssa Savonlinnassa. Ei tarvinnut sanoa kuin että olemme Turusta, kun he jo alkoivat hekotella.
Poliisi pysäyttää ylinopeutta ajaneen miehen ratsiassa Savossa.
Katsoo miehen ajokortin sekä auton paperit ja kysyy:
- Oletteko te tämän auton haltija?
Savolaismies vastaa:
- Juu, hinkkooppa tuulilasia niin suat kolme toivomusta.
Turisti oli hieman eksyksissä ja pysäytti autonsa jossain Kuopion ja Iisalmen välillä tien varressa seisovan savolaisukon kohdalle.
Turisti:
- Anteeksi, mutta viekö tämä tie Kuopioon?
Ukko:
- Puoliks vie, puoliks ei.
Turisti:
- Mitä tarkoitat? Etkö voi yksinkertaisesti vastata viekö, vai ei?
Ukko:
- No tämä puol viep, mutta tuo keskiviivan takanen puolisko viep Iisalmeen.
Savolaismies kehui kotikuntansa lääkäreitä etelän sukulaisilleen.
- Kuopion sairaalassa on niin etevää henkilökuntaa, että kun eräs mies menetti näkönsä onnettomuudessa, lääkärit panivat hänelle mustikat silmien tilalle, ja nyt mies näkee erinomaisesti.
Sukulainen:
- Vai niin. Minä kuulin juuri miehestä, joka menetti räjähdysonnettomuudessa kaikki sormensa oikeasta kädestään. Satakunnan keskussairaalassa lääkärit ompelivat hänelle uudet sormet lehmän utareista ja nyt mies lypsää niistä kaksi litraa maitoa päivässä.
Savolaismies:
- En usko! Onko joku muka nähnyt hänen tekevän niin?
Sukulainen:
- On, on. Kuulemma joku savolainen, jolla on mustikat silminä.
Savolaisukko tuli aamulla makuuhuoneesta leveä hymy naamallaan.
Naapuri kysyi:
– No mittee työ noin tyytyväesenä?
Ukko vastasi:
– Emäntä sano eilen, että tänä yönä suat tehä ihan mitä halluut.
– No mittee teit?
– Nukuin poekittain. Kerrankii koko sänky minun käytössä!
Matkustaja kysyi savolaiselta konduktööriltä:
- Onko ravintolavaunu junan etu- vai takapäässä?
- No etupiässä se taitaa olla takapiässä, vuan riippuuhan tuo siitä, kummin päin juna on mänössä.
Savolaisukko istui Kuopion rautatieaseman aulassa ja alkoi vääntää itselleen sätkää.
Lipunmyyntikojussa istunut virkailija seurasi tilannetta alta kulmien, ja kun äijä sytytti tupakkinsa, nainen huusi:
- Täällä ei saa polttaa!
Ukko ei reagoinut, vaan jatkoi tupruttelua jolloin virkailija huusi uudestaan:
- Täällä ei saa polttaa!
Lopulta ukko huusi virkailijalle:
- No hittojakos menit sinne!
Miksi kutsutaan Savolaisia lammasjuhlia
- Kilipailut.
Hieno rouva läksytti puistossa maleksivaa laitapuolen kulkijaa:
- Te ette taida edes tietää, mitä sana työ tarkoittaa!
Mies vastasi:
- Olen minä sen sanan joskus jossain kuullut… Odottakaas, kun mietin. Juu, se oli Kuopiossa! Siellä poliisi tuli tökkimään minut hereille, kun hieman levähdin penkillä, ja kysyi, että mittee työ siinä makkaatte?
Savolaisukko oli ensimmäistä kertaa Helsingissä hienoon ravintolaan.
Tarjoilija kysyi:
- Onko teillä pöytävaraus?
Savolainen katseli ympärilleen ja vastasi:
- Ee oo. Luulin, että teillä on pöyvät omasta takkoo.
Tarjoilija huokaisi ja ohjasi ukon pöytään.
Hetken päästä hän kysyi:
- Mitä saisi olla juomaksi?
- Mittee teillä on?
Tarjoilija luetteli:
- Vettä, maitoa, olutta, viiniä, konjakkia...
Savolainen nyökkäsi:
- No onhan teillä sitten ihan hyvin asiat.
- Mutta mitä te haluaisitte juoda?
- No jos kerran tarjootte, niin olutta.
Tarjoilija toi oluen ja kysyi:
- Entä mitä saisi olla ruoaksi?
Savolainen katseli ruokalistaa pitkään.
- Paljoko tuo päivän pihvi maksaa?
- Kolmekymmentäkaksi euroa.
- Entäs jos en ota sitä?
- Silloin se ei maksa mitään.
Savolaisen naama kirkastui.
- No sepä sattui sopivasti... Tuokee niitä kaksi!








