Kuuntele Otteita lääkäreiden saneluista - Osa 2

Poimintoja vitseistä

Jumala tunsi olevansa loman tarpeessa ja meni taivaalliseen matkatoimistoon. Matkatoimiston virkailija suositteli matkaa maapallolle.

Jumala sanoi:

- Ei, kyllä minä menen jonnekin muualle. Kävin siellä kerran parituhatta vuotta sitten, ja minulla oli yksi lyhyt säätö erään Marian kanssa, ja ne puhuvat siitä vielä tänäkin päivänä.

Neuvostoliiton hajottua kirkot saivat taas aloittaa toimintansa ympäri Venäjää, mutta ongelmana oli pappien vähäisyys.

Moskovan piispa oli mielestään lähettänyt viimeisetkin papit seurakuntiin kun siperialaisesta kaupungista tuli pyyntö saada pappi heidän vastakunnostettuun kirkkoonsa.

Piispalla ei ollut yhtään pappia jäljellä kunnes hän muisti, että seminaarissa oli yksi, jota ei oltu vihitty papiksi, koska hänellä oli mieltymys ainoastaan kapakoissa istumiseen. Piispa kutsui tämän luokseen, vihkaisi hänet papiksi ja pisti junaliput kouraan.

Meni pari vuotta ja piispa muisti tuon Siperiaan lähettämänsä papin, josta ei ollut kuulunut mitään lähtönsä jälkeen. Niinpä piispa marssi Aeroflotiin ja lenneltyään tuntitolkulla oli vihdoin tuon pikkukaupungin kirkon lukossa olevan pääoven takana.

Kun hän ei saanut vastausta kolkutuksiinsa piispa lähti kiertelemään kirkkoa ja löysi lukitsemattoman sakastin oven ja sen takaa sakastista sängylle tuon papin sammuneena.

Piispa päätti säikäyttää tuota kelvotonta oikein kunnolla ja meni kellotorniin ja nykäisi kellon köydestä kaksi kertaa, jolloin kelloista lähti kaksi kovaa kumausta.

Kun piispa astui sakastiin niin samalla ovi aukesi ja sakastiin nostettiin kaksi laatikkoa vodkaa.

Vastavihitty pariskunta muutti saman katon alle.

Uskovaisena ihmisenä vaimo ripusti sängyn yläpuolelle taulun, jossa luki:
“Tarvitsen Sinua joka päivä.“

Mies naulasi sen viereen oman kylttinsä:
“Herra, anna minulle voimaa!“

Olli tapasi ravintolan iltapäivätansseissa Saaran, ja koska he viihtyivät hyvin toistensa seurassa lähdettiin lopulta Saaran kotiin tekemään lähempää tuttavuutta.

Saara oli kyllä naimisissa, mutta kertoi miehensä olevan matkoilla.

Tunnelma oli jo hyvin tiivis ja vaatteet molemmilta vähissä, kun Saara äkkiä hätkähti ja jäi kuuntelemaan.

Saara sanoi hädissään:
- Hei, tuo on auton ääni... Minä tunnen sen. Mieheni on palannut! Voi taivas, nyt et enää pääse lähtemään niin ettei hän näe sinua. Pue äkkiä päällesi, mene keittiöön ja ota esiliina eteesi ja rupea tiskaamaan, niin minä yritän selittää miehelleni.

Hätääntynyt Olli teki työtä käskettyä. Aviomies tuli sisään ja vaimo selitti hänelle:
- Siivousfirma lähetti tuon. Hän on kyllä hirveän ahkera, vaikka onkin mies...

Olli selvitti hikoillen tiskit, joita oli todella paljon. Saara kuiskasi tiskien päätteeksi, että aviomies pitää saada vielä täysin vakuuttuneeksi siivousfirmasta, niin Olli siisti koko keittiön sekä imuroi huoneet ja pyyhki lopuksi pölyt.

Seuraavana päivänä Olli kertoi seikkailustaan eräälle kaverilleen, joka valpastui ja kysyi:
- Oliko paikan osoite Alakatu 19 ja naisen nimi Saara?

Olli:
- Kyllä oli, mutta mistä kummasta sinä sen tiedät?

Kaveri huokasi päätään puistellen:
- Poika, poika... Minä tiskasin ja siivosin siellä viime viikolla.

Perheenäiti soitti gynekologin ajanvaraukseen. Peruutusaika oli jo tunnin päästä ja hän otti sen, vaikka se tiesikin melkoista kiirettä.

Onneksi lapset olivat jo lähteneet kouluihinsa. Silti aikaa oli niukalti, sillä matkakin kesti lähes puoli tuntia.

Kaikilla naisillahan on vastaavassa tilanteessa tapana kiinnittää hygienia-asioihin vähän tavallista enemmän huomiota, ja niinpä hänkin riisuutui, kipaisi kylpyhuoneeseen ja kasteli altaan reunalta löytämänsä pesukintaan ja pesaisi kiireesti alapäänsä varmistaakseen olevansa jotakuinkin näyttökunnossa.

Hän viskasi kintaan pyykkikoppaan, etsi kaapista siistit vaatteet, puki ja meikkasi, kiiruhti matkaan ja ehtikin nipin napin vastaanotolle sovittuun aikaan.

Kun hänet kutsuttiin sisään, hän tottuneesti riisui alaruumiinsa paljaaksi asettui tutkimuspöydälle ja kuvitteli olevansa etelän aurinkorannalla tuhansien kilometrien päässä. Hieman hän hämmästyi kuultuaan tohtorin repliikin:

- Voi hyvänen aika! Sitä on nähty vaivaa oikein enemmänkin, vai kuinka?

Nainen ei vastannut mitään, ja kotimatkalla asia jo unohtui. Perillä päivä jatkui normaalipuuhissa, siivotessa ja ruokaa kokatessa.

Pian nuorin tytär, 6-vuotias esikoululainen, palasi kotiin ja alkoi leikkiä huoneessaan. Kohta kylpyhuoneesta kuitenkin kuului huuto:

- Äiti, missä mun pesukinnas on!?

Äiti vastasi:
- Ota puhdas kaapista.

Lapsi:
- Ei! Mä tarviin sen, joka oli tässä altaan reunalla. Siinä on kaikki mun kimalteet ja hileet säästössä.

Ilkka meni tapaamaan Jussia vankilaan, ja kyseli tältä:
- Miksi sinä tänne jouduit?
- Hankin ilmaiseksi kissoja ja myin niitä eteenpäin.
- No eihän se sentään rikollista ole?
- No ei... mutta liimasin niihin lampaanvilloja ja väitin villakoiriksi.

Laihialaistalon poika lähetti kirjeen kotiin ja pyysi rahaa, Mitäpä muutakaan.

Vastauskirjeessä isä vastasi:
- Oheisena pyytämäsi viisikymppinen. Huomauttaisin samalla kirjoitusvirheestäsi, viisikymppinen kirjoitetaan yhdellä nollalla, ei suinkaan kahdella.

Miksi mies ylitti tien?
- Mitä vitun väliä, pääasia että se paskiainen saa liikuntaa.

Mitä eroa on peräsuolella ja jääkaapilla?
- Jääkaappi ei pieraisi kun ottaa lihan ulos.

Miksi kutsutaan espanjalaista miestä, joka on menettänyt autonsa?
- Carlos

Vitsien Vitsit artikkelit