Kuuntele Otteita lääkäreiden saneluista - Osa 2

Poimintoja vitseistä

Perheenäiti soitti gynekologin ajanvaraukseen. Peruutusaika oli jo tunnin päästä ja hän otti sen, vaikka se tiesikin melkoista kiirettä.

Onneksi lapset olivat jo lähteneet kouluihinsa. Silti aikaa oli niukalti, sillä matkakin kesti lähes puoli tuntia.

Kaikilla naisillahan on vastaavassa tilanteessa tapana kiinnittää hygienia-asioihin vähän tavallista enemmän huomiota, ja niinpä hänkin riisuutui, kipaisi kylpyhuoneeseen ja kasteli altaan reunalta löytämänsä pesukintaan ja pesaisi kiireesti alapäänsä varmistaakseen olevansa jotakuinkin näyttökunnossa.

Hän viskasi kintaan pyykkikoppaan, etsi kaapista siistit vaatteet, puki ja meikkasi, kiiruhti matkaan ja ehtikin nipin napin vastaanotolle sovittuun aikaan.

Kun hänet kutsuttiin sisään, hän tottuneesti riisui alaruumiinsa paljaaksi asettui tutkimuspöydälle ja kuvitteli olevansa etelän aurinkorannalla tuhansien kilometrien päässä. Hieman hän hämmästyi kuultuaan tohtorin repliikin:

- Voi hyvänen aika! Sitä on nähty vaivaa oikein enemmänkin, vai kuinka?

Nainen ei vastannut mitään, ja kotimatkalla asia jo unohtui. Perillä päivä jatkui normaalipuuhissa, siivotessa ja ruokaa kokatessa.

Pian nuorin tytär, 6-vuotias esikoululainen, palasi kotiin ja alkoi leikkiä huoneessaan. Kohta kylpyhuoneesta kuitenkin kuului huuto:

- Äiti, missä mun pesukinnas on!?

Äiti vastasi:
- Ota puhdas kaapista.

Lapsi:
- Ei! Mä tarviin sen, joka oli tässä altaan reunalla. Siinä on kaikki mun kimalteet ja hileet säästössä.

Pikku Kalle meni kauppaan hän osti sieltä munia, maksaa ja kurkkua.
Kun hän oli maksanut ostokset hän lähti kotia kohti.
Menomatkalla autoilija ajoi Pikku Kallen päältä.
Autoilija säikähti kovasti ja kysyi mitä tapahtui.

Pikku Kalle vastasi:
- Ei mitään, mutta kurkku katkesi, maksa lensi ulos, ja munat meni rikki.

Miksi insinööri pitää käsiä taskussa?

- Se salaisesti hyväilee taskuihin haudattuja haaveitaan. Tai sitten se koettaa näyttää kiireiseltä.

Basistilla oli ollut pari kuukautta komea tatuointi olkavarressaan. Kerran treeneissä muut bändin jäsenet kyselivät vitsaillen, eikö se lähde pois pesussa.
Tähän basisti:
- Niin... hmmmm... en tiedä.

Insinööri, arkkitehti ja basisti otettiin tieteellisen testin kohteiksi.
Heille annettiin kasa luita ja katsottiin, mitä he niillä tekivät.

Insinööri teki niistä hienon koneen.
Arkkitehti teki niistä hienon pienoismallitalon.
Mutta basistipa jauhoi kaikki luut jauhoiksi ja imppasi ne nenäänsä.

Sattuipa kerran, että muuan mies ajeli täyssähköisellä Hyundai Kona -katumaasturillaan maantiellä menemään.

Kuinka ollakaan, Konaan tuli moottorivika ja matka katkesi. Onneksi Kona oli viisaasti hajonnut juurikin autokorjaamon viereen.

Ei muuta kuin autoa korjaamolle työntämään.

Ikävä kyllä, korjaamo paljastui Volvon merkkihuolloksi, mutta ystävällinen korjaamopäällikkö lupasi kuitenkin hoitaa Konan kuntoon. Antoipa vielä kahvimukin käteen, ohjasi nojatuoliin istumaan ja pyysi odottamaan puolituntia.

Puolen tunnin päästä mies saikin autonsa. Hän lähti ajamaan ja ihmetteli, kuinka tehokas moottorista olikaan tullut. Kiihtyvyys oli aivan toista luokkaa kuin ennen!

Kahdensadan metrin ajon jälkeen Kona kuitenkin pysähtyi kuin seinään. Mies ihmetteli hetken ja kokeili käynnistää uudelleen. Taas auto kulki kuin unelma, mutta vain kaksisataa metriä.

Lopulta mies käänsi Konansa ja ajoi kahdensadan metrin töksäyksin takaisin korjaamolle. Meni sitten valittamaan korjaamopäällikölle koneessa olevan vikaa.

Korjaamopäällikkö antoi uuden kahvimukin ja sanoi, että viidentoista minuutin päästä Kona on varmasti kunnossa.

Ja niin kävikin. Varttitunnin päästä mies sai rakkaan katumaasturinsa, teki koeajolenkin ja auto kulki kuin unelma. Ei enää töksähdyksiäkään.

Uteliaana hän kysyi korjaamopäälliköltä, mikä koneessa oli oikein ollut vikana.

Korjaamopäällikkö selitti, että eihän heillä Hyundain täyssähkömoottoreita varastossa ollut, oli pitänyt laittaa Volvon tuulilasinpyyhkimen moottori.

Ensiasennuksessa asentaja oli vain unohtanut sen tihkuasentoon.

Mies konttasi ravintolan lattialla.
Tarjoilija riensi paikalle ja kysyi että onko jokin hätänä.

Mies sanoi etsivänsä pientä harmaata palloa, johon tarjoilija ehdotti, että hän voisi auttaa löytämään sen.

Mies vastasi:
- Ei tarvitse, voin kaivaa nenästäni uuden.

Mitä käki tekee sängyssä?
- Nukkuu, nukkuu...

Mitä eroa on entisajalla ja nykypäivällä?

- Entisaikaan mielipuolet kulkivat ambulanssilla ja pakkopaidassa. Nykyään he kulkevat yksityiskoneilla, limusiinilla ja pitävät hienoja pukuja. Lisäksi heitä kutsutaan valtionpäämiehiksi

Opettaja kysyi Pikku-Kallelta:
- Mitkä ovat elementit?

Pikku-Kalle:
- Maa, ilma ja tuli.

Opettaja:
- Ja vielä on yksi, mikä?

Pikku-Kalle:
- Olut?

Opettaja:
- Olut?!

Pikku-Kalle:
- Niin. Äiti sanoo aina, että isä on elementissään, kun juo olutta.

Vitsien Vitsit artikkelit