Kuuntele Otteita lääkäreiden saneluista - Osa 2

Poimintoja vitseistä

Jänis löysi metsästä kossupullon ja koska hän oli kuullut huhuja kyseisestä aineesta, päätti sitten kokeilla sitä itsekkin.

Jänis kulautti pullon lopun kituusinsa ja nukkumatti siinä tulikin saman tien ja hän tuupertui sammalikkoon.

Kuinka ollakkaan, paikalle lompsotteli kettu.

Repolainen katseli sammunutta jänistä vesi kielellä ja oli juuri iskemässä siihen leukansa, kun paikalle jolkotteli susi, joka vaati saalista omakseen.

Alkoi lyhyt mutta ankara taistelu, jossa Repolainen sai surmansa.

Juuri kuin susi oli alkamaisillaan aterialle, tuli paikalle karhu.

Metsän kuningas vaati oikeutetusti saalista itselleen, mutta susi ei luopunut siitä vapaaehtoisesti.

Karhu huitaisi kerran, ja sudelle kävi kalpaten.

Vähänkö mesikämmen tiesi, että hän oli koko ajan ollut metsästäjän tähtäimessä. Vain yksi laukaus ja karhu lyyhistyi ketun, suden ja jänön viereen...

Metsästäjä tuli paikalle, näki raatoläjän ja tuumasi sitten:

- Tuossa on kyllä niin paljon lihaa, että parasta lähteä hakemaan traktoria.

Kun metsästäjä oli poistunut, jänis heräsi silmät krapulasta verestäen ja armoton jysäri ohimoilla.

Se katseli raatoja ja tuumi:

- No huh huh... Kaikkea sitä tuleekin kännipäissään tehtyä...

Asuipa aikoinaan eräässä arabivaltiossa hallitsijana sulttaani Ahmed.

Eräänä päivänä, kun hän oli rukoilemassa moskeijassa, häneltä pääsi kuuluva pieru. Se oli niin suuri pyhäinhäväistys, että Ahmed pakotettiin maanpakoon vielä samana päivänä.

Vuodet ja vuosikymmenet kuluivat. Sulttaani Ahmed, nyt jo vanha mies, oli ollut 40 vuotta maanpaossa ja hän päätti palata kotimaahansa, nähdäkseen tunnistaako häntä enää kukaan ja muistaako kukaan enää hänen noloa pieruaan moskeijassa. 

Ahmed asteli vanhan kotikaupunkinsa katuja ja kukaan ei häntä enää tunnistanut.

Ahmed ajatteli:
- Hienoa. Nyt minua ei enää tunneta. Voin varmaan jäädä taas pysyvästi tänne asumaan.

Hyväntuulisesti vihellellen Ahmed ryhtyi juttusille erään basaarikauppiaan kanssa:

- Olen asunut pitkään muualla ja nyt päätin palata kotikaupunkiini. Täällä ei näemmä ole 40 vuoden aikana paljon muuttunut.

Siihen kauppias vastasi:

- No eipä juuri... Paitsi tuo moskeija. Se purettiin vuosikymmeniä sitten, samalla viikolla kun sulttaani Ahmed pieraisi.

Basisti ja blondi tippu lentokoneesta, kumpi oli ensin maassa?
- Mitä väliä sillä on!!!

Naapuri:
-Anoppinne tippui juuri kaivoon!

Minä:
-Ei se mitään, meillä on nykyään vesijohto.

Muutama pariskunta istuksivat lomakämpän lattialla iltaa istumassa pienen vahvikkeen kera ja juttu luisti ja nauru raikui.

Yhdeltä mieheltä pääsi kesken kaiken rakenteita tärisyttävä pieru.

Hän kääntyi vaimoonsa päin ja vakavana sanoi:
- Emmekös me sopineet lähtiessä, että sinä olet hiljaa.

Turkulainen seksiopas:
1. Sisään
2. Ulos
3. Toista tarvittaessa

Mitä lukee laihialaisen hotellin seinäkellon vieressä?
- Vain hotellin vieraille.

Aaltosen Manu ihmetteli, kun työkaveri Repe oli maanantai aamuna epätyypilliseen tapaan allapäin.

Manu kysyi puoliltapäivin:
- Repe onkos sinulla murheita?

Repe hetken empi ja sitten avautui:
- No kun ei tuon vaimon kanssa oikein seksihommat luista.

Manu lohdutti Repeä:
- Kuules Repe, mikäli suinkin neuvot kelpaa niin autan auliisti.

Repe siihen:
- Mitäs ehdotat?

Manu kertoi yhden kikan, mitä Repe voisi heti sinä iltana kokeilla! Repe kuunteli ja sanoi toteuttavansa sen.

Tiistaina repe oli iloinen ja sanoi:
- Manu, kikka toimi! Neuvo lisää.

No, Manu neuvoi ja Repe toteutti.

Näin jatkui kuukauden päivät, kunnes... Viimeisen neuvon jälkeen Repe tuli töihin Maanantaina ja oli todella murtunut mies.

Manu kysyi Repeltä:
- Noh, mikäs miehen mieltä painaa?

Repe vastasi:
- Viimeinen neuvosi oli liikaa, kun sen tein, niin juuri ennen räjähtävää orgasmiansa vaimoni huusi: Voi luoja, sinähän panet kuin Aaltosen Manu!

Kaksi hölmöläistä seisoivat järven vastakkaisilla rannoilla.
- Hei, miten mä pääsen toiselle puolelle, huusi toinen.
- Sinähän olet jo toisella puolella, vastasi toinen.

Kyllä naiset ovat sitten mahdottoman pitkävihaisia!

Vaimoni pyysi minua ojentamaan hänelle hänen huulipunapuikkonsa ja minä annoin hänelle vahingossa tuubillisen superliimaa.

Siitä on nyt jo kaksi kuukautta, eikä hän ole vieläkään puhunut minulle!

Vitsien Vitsit artikkelit