Kuuntele Otteita lääkäreiden saneluista - Osa 2

Poimintoja vitseistä

Ulla meni ensin naisten vessaan, mutta jono oli aivan hirveän pitkä.

Hetken kuluttua Ulla ei pystynyt enää odottamaan, vaan päätti mennä miesten wc:hen.

Hänellä oli nyt niin kova pissahätä, ettei hän voinut enää pidättää. Hän veti mekkonsa korviin, kyykistyi pisuaarin ylle ja alkoi virtsata.

Miehet käymälässä eivät olleet uskoa silmiään. Kukaan heistä ei ollut nähnyt mitään vastaavaa eläissään.

Kun Ulla oli pissannut, miehet seisoivat edelleen ja tuijottivat häntä. Silloin Ulla päästi valtavan pierun! Isoimman, minkä kukaan miehistä oli koskaan kuullut.

Kun Ulla huomasi miesten nyt vieläkin hämmästyneemmät ilmeet, hän hymyili ja sanoi:

- Mitä? Tekin ravistatte munanne, kun olette valmiita. Joten puhallanhan toki minäkin itseni kuivaksi!

Kapteeni on humalasha, kuului lentokoneesta lennonjohtoon.

Entäs varakapteeni? tiedusteli lennonjohto.

Hänkin on humalasha, kuului koneesta.

No, kenen kanssa minä sitten oikein keskustelen? ihmetteli lennonjohto.

Täshä on autopilotti.

Miksi insinöörit ei syö suolakurkkuja?
- Pää ei mahdu purkkiin ja käsillä ei voi tehdä töitä

Mikä on vihreä, vaarallinen ja on piilossa lehtikasassa?
- Sammakko jolla on konekivääri.

Miniä oli talossa vierailulla. Appi saapui kotiin ja pyysi että poika siirtäisi autoa jotta oma auto mahtuisi pihaan. Miniä jäi kattomaan ikkunasta kun appi ja poika meni siirtämään autoa.

Piha oli liukas ja rengas suti tyhjää. Appi heitti hiekkaa renkaan alle.

Miniä aukas ikkunan ja huusi.
- Hei älypää miksi heität väärän renkaan alle sitä hiekkaa. Sehän pyörii jo.

Muut tytöt halusivat imeä, mutta Riikka purra.

Mitä totesi sirkusjohtaja tallustellessaan karhunsa perässä?
- Otsoniaukko on suurentunut.

Jonnet ovat tunnetusti kuin Monster Hunter -pelihahmoja.
- Miten niin?
- No, he metsästävät päivittäin Monsteria... lähikaupan hyllyiltä!

Nurmoolaasen Pertin mennessä nukkumaan toissailtana, hänen vaimonsa kertoi jättäneensä valot päälle autotalliin.

Pertti lähti takaovelle sammuttaakseen valot, mutta näkikin autotallisa varkaita kähveltämässä arvokasta kesärengassarjaa.

Pertti soitti poliisille, joka kysyi, onko joku murtautunut myös asuntoon. Pertti sanoi, ettei ollut.

Poliisi sanoi sitten, että kaikki poliisiautot olivat varattuja ja neuvoi lukitsemaan asunnon ovet. He lähettäisivät auton heti, kun jokin niistä vapautuu.

Pertti sanoi selvä, sulki puhelimen ja laski kolmeenkymmeneen.

Sitten hän soitti uudestaan poliisille:
- Terve, soitin äskettään, koska meillon väkiä rosvoamas autotallista renkahia. Ei tarvitte tulla enää. Mä ammuun ne.

Sitten Pertti laski luurin paikoilleen.

Muutamassa minuutissa tuli kuusi poliisiautoa, erikoisjoukkojen Musta-Maija, helikopteri, paloauto ja kaksi ambulanssia.

Poliisit vangitsivat varkaat paikan päällä ja yksi poliiseista sanoi Pertille:
- Mun miälestä sää sanoot, notta olit ampunu rosvot.

Pertti vastasi:
- Mun miälestä sää sanoot, jottei teillä ollu vapahia autoja.

Aslak asui lapin korvessa ilman naista ja poti uskomatonta panemisen tarvetta.

Pornolehtiä lukiessaan hän törmäsi pumpattavan Barbaran postimyynti- ilmoitukseen.

Pitkällisen miettimisen ja säästämisen jälkeen hän päätti tilata ihmeellisen kuminaisen itselleen.

Pari viikkoa myöhemmin Ivaloon saapui paketti Aslakille, jota paikallinen Jouni postelijooni lähti viemään perille.

Perkeleellisessä lumipyryssä Jounin moottorikelkka meni sitten nurin, kuorma kaatui ja paketit hieman hajosivat.

Jounia uteliaana ihmisenä tietysti alkoi kiinnostamaan, mitä ihmiset olivat postilta saamassa, ja kiinnostuksen herätti Aslakin tilaus.

Pitkään nortti suupielessä ihmeteltyään, hän päätti pumpata moisen kapistuksen täyteen. Ihmetteli sitten lisää ja nosti Barbaran kelkansatulan päälle, ja pakkasesta huolimatta päätti kokeilla miltä moinen värkki tuntuu. No tuntuihan hyvältä se.

Lopulta pakettiin käytetty Barbara takaisin ja toimitus perille Aslakille, pimeiden iltojen
iloksi.

Kolme viikkoa myöhemmin tarinamme sankarit kohtasivat Ivalossa.

Jouni kysyy Aslakilta kuulumisia ja Aslak kertoo:
- Noh, nykhyään menee aikha ihan rathoisasti, osthin Barbharan ilokhsi.

Jouni tuumasi, muka mitään tietämättömänä:
- Noh, milthäs se moinen kaphistus tuntuu?

Aslak:
- Ihan aidoltahan seh, sainpha jopa tippurinhkin heti.

Vitsien Vitsit artikkelit