Kuuntele Otteita lääkäreiden saneluista - Osa 2

Poimintoja vitseistä

Lappalainen oli iltaa viettämässä paikallisessa ravintolassa Utsjoella ja sai naisen mukaan kotiinsa jatkoille.

Lappalainen sanoi:
- Josset ny anna niin käy niinku Luostholla.

Hädissään nainen tietenki antoi ja aktin jälkeen kysyi:
- Mites Luostolla kävi?

Johon Lappalainen vastasi:
- En saanu.

Nainen meni gynekologin tarkastukseen.

Lopuksi hän kysyi:
- Eikö teitä lääkäreitä ole pitkästyttävää katsoa aina samanlaiseen alapäähän?

Johon lääkäri:
- Ei nyt sentään, kunhan yläpäät ovat eri näköisiä...

Laihialainen kansanviisaus:
- Rahasi riittävät vaikka loppuiäksesi kunhan et osta mitään.

Pikku-Kalle oli uskonnontunnilla. Opettaja lukee: ”Jeesus teki vedestä viiniä!” Pikku-Kalle huutaa: ”Meidän isä on Jeesusta mahtavampi!” Opettaja vastaa: ”Miten niin?” Pikku-Kalle: ”Se osaa muuttaa veden pontikaksi!”

Savolaisukko meni Lapin matkalla baariin ja näki baaritiskillä kaksi nuorta tyttöä.

Ukko halusi tehdä tuttavuutta ja kyselee:
- Ka mitäs tyttöjä työ ootte?

Tytöt vastaa siihen:
- Ollaan lesboja.

Ukko kysyy:
- Mitäs ne sellaiset ovat?

Tytöt vastaa:
- Myö tykätään juoda kaljaa ja nuolla tussua... No mikäs mies se sie sitten oot?

Savolaisukko miettii hetken ja toteaa:
- Ka, lesbohan se miekii sitten oon.

Mikä on juopon joulukalenteri?
- Kaljakori.

Perheenäiti soitti gynekologin ajanvaraukseen. Peruutusaika oli jo tunnin päästä ja hän otti sen, vaikka se tiesikin melkoista kiirettä.

Onneksi lapset olivat jo lähteneet kouluihinsa. Silti aikaa oli niukalti, sillä matkakin kesti lähes puoli tuntia.

Kaikilla naisillahan on vastaavassa tilanteessa tapana kiinnittää hygienia-asioihin vähän tavallista enemmän huomiota, ja niinpä hänkin riisuutui, kipaisi kylpyhuoneeseen ja kasteli altaan reunalta löytämänsä pesukintaan ja pesaisi kiireesti alapäänsä varmistaakseen olevansa jotakuinkin näyttökunnossa.

Hän viskasi kintaan pyykkikoppaan, etsi kaapista siistit vaatteet, puki ja meikkasi, kiiruhti matkaan ja ehtikin nipin napin vastaanotolle sovittuun aikaan.

Kun hänet kutsuttiin sisään, hän tottuneesti riisui alaruumiinsa paljaaksi asettui tutkimuspöydälle ja kuvitteli olevansa etelän aurinkorannalla tuhansien kilometrien päässä. Hieman hän hämmästyi kuultuaan tohtorin repliikin:

- Voi hyvänen aika! Sitä on nähty vaivaa oikein enemmänkin, vai kuinka?

Nainen ei vastannut mitään, ja kotimatkalla asia jo unohtui. Perillä päivä jatkui normaalipuuhissa, siivotessa ja ruokaa kokatessa.

Pian nuorin tytär, 6-vuotias esikoululainen, palasi kotiin ja alkoi leikkiä huoneessaan. Kohta kylpyhuoneesta kuitenkin kuului huuto:

- Äiti, missä mun pesukinnas on!?

Äiti vastasi:
- Ota puhdas kaapista.

Lapsi:
- Ei! Mä tarviin sen, joka oli tässä altaan reunalla. Siinä on kaikki mun kimalteet ja hileet säästössä.

Mistä tietää, että ruotsalainen on tehnyt suklaakastiketta?
- Keittiö on täynnä ranskanpastillien kuoria.

Kaksi miestä vaihtoivat kuulumisia kun näkivät kaupungilla.

- Sullahan on hieno uusi takki. Mistä sä sen olet saanut?

- Sain sen lahjaksi vaimoltani. Se roikkui eteisen naulakossa, kun tulin liikematkalta.

Vuoden 1000 ja risat tienoilla joukko Ruotsissa ryöstöretkellä olleita suomalaisia joutui ruotsalaisten viikinkien vangeiksi.

Kuningas Eerik Verinen tuumi mitä tehdä. Helpointa olisi panna päät poikki tai myydä vangit orjiksi. Kuningas ajatteli kuitenkin, että hän voisi suojata valtakuntaansa suomalaisten rosvoretkiltä kiduttamalla näitä ennenkuulumattoman kauhealla tavalla. Sitten heidät voisi päästää kotiin varoittavina esimerkkeinä.

Kuningas Eerik Verinen kutsui luokseen pääkiduttajansa Orm Kyysilmän määräten tämän suunnittelemaan kaikkia entisiä hirveämmän kidutuslaitteen.

Laite valmistui aikanaan. Siinä oli avanto ja rannalle rakennettu pieni hirsimökki, jossa oli tuliseksi kuumennettu kivikasa ja lautatelineet. Lautatelineillä oli kasa oksakimppuja, jotka oli tuotu lampaille varatusta kerppuvarastosta.

Kidutus alkoi kuningas Eerik Verisen edessä. Suomalaiset pakotettiin riisuutumaan ja ajettiin keihäillä pistellen lautatelineille. Kivikasalle heitettiin vettä, jolloin suomalaiset olivat läkähtyä höyryyn. Savun ja höyryn seassa heidän oli pakko ruoskia toisiaan oksakimpuilla.

Vähän ajan kuluttua suomalaiset ajettiin kuumuudesta avantoon uimaan. Muutamat pakotettiin jopa pyörimään lumessa. Sitten suomalaiset ajettiin taas kuumaan hirsipirttiin ruoskimaan toisiaan ja sieltä jälleen avantoon.

Näin jatkettiin kymmenkunta kertaa. Kun kidutus loppui ja vähissä hengissä olevat suomalaiset lähetettiin uhkausten saattelemina kotiin, kuningas Eerik Verinen otti ranteestaan kultarenkaan, antoi sen Ormille ja sanoi:

- Mainiota työtä! Tätä opetusta suomalaiset eivät tule unohtamaan ainakaan tuhanteen vuoteen!

Vitsien Vitsit artikkelit