Kuuntele Otteita lääkäreiden saneluista - Osa 2

Poimintoja vitseistä

Kolme naista oli hississä ja tuoksuja levisi ilmapiiriin.

Ensimmäinen nainen sanoi:
- Tuoksuni on Chanel Coco Mademoiselle ja maksoi kymmeniä euroja.

Toinen nainen:
- Minun tuoksuni on Guerlain Shalimar ja hiukan edullisempi edellistä.

Kolmannelta naiselta pääsi äänekäs pieru, jonka jälkeen hän totesi:
- Tuoksu on kaalisoppaa lautasellinen ja hinta noin yhden euron.

- “Herra vääpeli, voinko vaihtaa kengät?“ kysyi alokas.
- “No mahtuuko niihin villasukka?“ kysyi vääpeli.
- “Mahtuu“, vastasi alokas.
- “Mahtuuko niihin toinen villasukka?“ kysyi vääpeli.
- “Mahtuu“, vastasi alokas.
- “No mitä helvetin vikaa niissä sitten on?“ kysyi kiivastunut vääpeli.
- “No, herra vääpeli, sinne pitäisi mahtua jalkakin“, vastasi alokas.

Intialainen taksikuski otti japanilaismiehen kyytiin lentokentältä. Matkalla heidät ohitti moottoripyörä.

Japanilainen kehaisi:
- Nopea moottoripyörä... Tehty Japanissa!

Pian heidät ohitti Toyota.

Japanilainen kehaisi taas:
- Nopea auto... Tehty Japanissa!

Kun päästiin määränpäähän, taksimittari näytti hinnaksi 200€, mikä oli yli tuplasti enemmän mitä japanilainen oli arvioinut. Japanilainen oli aivan ihmeissään.

Taksikuski tokaisi:
- Nopea mittari... Tehty Intiassa!

Asuipa aikoinaan eräässä arabivaltiossa hallitsijana sulttaani Ahmed.

Eräänä päivänä, kun hän oli rukoilemassa moskeijassa, häneltä pääsi kuuluva pieru. Se oli niin suuri pyhäinhäväistys, että Ahmed pakotettiin maanpakoon vielä samana päivänä.

Vuodet ja vuosikymmenet kuluivat. Sulttaani Ahmed, nyt jo vanha mies, oli ollut 40 vuotta maanpaossa ja hän päätti palata kotimaahansa, nähdäkseen tunnistaako häntä enää kukaan ja muistaako kukaan enää hänen noloa pieruaan moskeijassa. 

Ahmed asteli vanhan kotikaupunkinsa katuja ja kukaan ei häntä enää tunnistanut.

Ahmed ajatteli:
- Hienoa. Nyt minua ei enää tunneta. Voin varmaan jäädä taas pysyvästi tänne asumaan.

Hyväntuulisesti vihellellen Ahmed ryhtyi juttusille erään basaarikauppiaan kanssa:

- Olen asunut pitkään muualla ja nyt päätin palata kotikaupunkiini. Täällä ei näemmä ole 40 vuoden aikana paljon muuttunut.

Siihen kauppias vastasi:

- No eipä juuri... Paitsi tuo moskeija. Se purettiin vuosikymmeniä sitten, samalla viikolla kun sulttaani Ahmed pieraisi.

Likinäköiset hölmöläiset keskustelivat ja toinen kysyi:
- Miksi sinä käytät silmälaseja nukkuessasikin?
- Että näkisin paremmin unia.

Savolainen meni työhaastatteluun.

Haastattelija:
- Ootko ahkera työntekijä?

Savolainen:
- Nooo... sanottaasko näin, että kyllä se ahkeruuskin väsyttää.

Amerikkalainen kertoi suomalaiselle kotimaastaan:
- We have Donald Trump, Bob Hope and Johnny Cash.

Suomalainen kertoi vuorostaan amerikkalaiselle:
- We have Sanna Marin, no hope and no cash.

Miten anoppia tulee kohdella?
– Kuin kallista ruusua. Häntä tulee säilyttää pimeässä, kylmässä ja kosteassa kellarissa kaulaansa myöten kylmään veteen upotettuna.

Aatami huokailee surullisena.

Jumala:
- Aatami, mikä sinua vaivaa?

Aatami huokaa syvään ja sanoo:
- Ei ole ketään kenen kanssa voisin puhua.

Jumala:
- Minä annan sinulle seuralaisen, jota nimitän naiseksi. Nainen laittaa sinulle ruokaa ja pesee vaatteesi. Hän on aina samaa mieltä sinun kanssasi. Hän antaa sinulle lapsia, eikä koskaan pyydä sinua nousemaan ylös keskellä yötä niitä hoitamaan. Nainen ei nalkuta sinulle ja myöntää heti erehdyksensä jos olette jostakin asiasta eri mieltä. Hänellä ei koskaan ole päänsärkyä ja hän antaa sinulle rakkautta ja myötätuntoa aina kun sitä tarvitset!

Aatami:
- Kuulostaa hyvältä. Paljonko tämä “nainen“ tulisi minulle maksamaan?

Jumala:
- Toisen käden ja yhden jalan.

Aatami:
- Hmm. aika röhnevä hinta. No entä mitä saisin yhdellä kylkiluulla?

... Ja loputhan me sitten jo tiedämmekin.

Blondi ajeli polkupyörällä syyspimeällä ilman valoja kun poliisi pysäytti hänet.
- Teillä ei ole pyörässä valoja, poliisi sanoi.
- Tiedän, blondi vastasi.
- Mutta siinä tapauksessa teidän täytyy taluttaa pyörää, poliisi neuvoi.
- Olen kyllä kokeillut sitäkin, mutta ei se mitään auta.

Vitsien Vitsit artikkelit