Kuuntele Otteita lääkäreiden saneluista - Osa 2

Poimintoja vitseistä

Insinööriopiskelija käveli kampuksella taluttaen upouutta maastopyörää.

Vastaan tuli toinen insinööriopiskelija, joka tokaisi:
- Hei kaveri. Mistä sait noin hienon uuden pyörän?

Ensimmäinen opiskelija vastasi:
- Kun olin kävelemässä kampukselle, kaunis nainen ajoi vastaan pyörällään. Hän riisui kaikki vaatteensa, meni nurmikolle haarat levällään makaamaan ja sanoi, että ota mitä haluat!

Toinen opiskelija vastasi:
- Hyvä valinta! Hänen vaatteensa eivät varmaan olisikaan sopineet sinulle.

Kirahvi sanoi:
- Minulla on pää aina pilvissä.

Siili sanoi:
- Minä olen aina piikikäs.

Possu kuunteli hetken ja sanoi:
- Minä olen niin sikamainen, että olen molempia yhtäaikaa.

Mies kertoi ystävälleen:
- Serkkuni äiti on savolainen ja isä pohjalainen.

Ystävä:
- Miten se näkyy?

Mies:
- No, suuttuessaan serkku saattaa esimerkiksi sanoa, että “kohta tuloo puukosta, vuan suattaapi olla tulemattaki“.

- Äiti, miksi isi juoksee noin kovaa?

- Ole hiljaa ja anna toinen patruuna!

Mikä oli Martti Ahtisaaren kissan nimi?
- Mara-katti.

Ortodoksimies oli Lapissa pyhiinvaelluksella, kun alkoi tehdä mieli evääksi mukaansa ottamia pääsiäisherkkuja.

Niinpä hän kaivoi repustaan pari pakettia, istui kannolle ja alkoi syödä.

Paikalle tuli lapinäijä, joka pysähtyi ja katsoi kummissaan.

Vaeltaja selitti:
- Tässä minä vain pashalla...

Lappalainen tuhahti:
- Emmä metkään sitä H:ta ihan joka paikhaan laita!

Hölmöläinen pääsi rakennustyömaalle apumieheksi.
Mestari käski hänet ensimmäisenä maalaamaan ikkunoita.

Kului pari tuntia, hölmöläismies tuli takaisin ja kysyi:
- Maalaanko minä myös ikkunoiden puitteet?

Blondi oli ostanut vahingossa mustaa hiustenväriainetta. Järkytys oli hirmuinen kun blondista tuli mustahiuksinen.

Blondi katsoi peiliin ja huusi kauhuissaan:
- Tuohan on se minun entinen opettajani, joka aina huusi: tyhmä, tyhmä blondi!

Olli tapasi ravintolan iltapäivätansseissa Saaran, ja koska he viihtyivät hyvin toistensa seurassa lähdettiin lopulta Saaran kotiin tekemään lähempää tuttavuutta.

Saara oli kyllä naimisissa, mutta kertoi miehensä olevan matkoilla.

Tunnelma oli jo hyvin tiivis ja vaatteet molemmilta vähissä, kun Saara äkkiä hätkähti ja jäi kuuntelemaan.

Saara sanoi hädissään:
- Hei, tuo on auton ääni... Minä tunnen sen. Mieheni on palannut! Voi taivas, nyt et enää pääse lähtemään niin ettei hän näe sinua. Pue äkkiä päällesi, mene keittiöön ja ota esiliina eteesi ja rupea tiskaamaan, niin minä yritän selittää miehelleni.

Hätääntynyt Olli teki työtä käskettyä. Aviomies tuli sisään ja vaimo selitti hänelle:
- Siivousfirma lähetti tuon. Hän on kyllä hirveän ahkera, vaikka onkin mies...

Olli selvitti hikoillen tiskit, joita oli todella paljon. Saara kuiskasi tiskien päätteeksi, että aviomies pitää saada vielä täysin vakuuttuneeksi siivousfirmasta, niin Olli siisti koko keittiön sekä imuroi huoneet ja pyyhki lopuksi pölyt.

Seuraavana päivänä Olli kertoi seikkailustaan eräälle kaverilleen, joka valpastui ja kysyi:
- Oliko paikan osoite Alakatu 19 ja naisen nimi Saara?

Olli:
- Kyllä oli, mutta mistä kummasta sinä sen tiedät?

Kaveri huokasi päätään puistellen:
- Poika, poika... Minä tiskasin ja siivosin siellä viime viikolla.

Isä otti pikku-Pekan mukaan mennessään ostamaan uutta autoa.

- Ostetaan Lada, Pekka ehdotti.
- Eikä osteta! Lada ei ole mikään auto, isä sanoi ja osti komean Mersun.

Ajaessaan autoliikkeen pihasta kadulle isä kysyi Pekalta:
- Tuleeko sieltä autoa?
- Ei tule, Pekka huikkasi.

Isä kaasutti kadulle ja samalla rysähti Lada Mersun kylkeen.

Vitsien Vitsit artikkelit