Kuuntele Otteita lääkäreiden saneluista - Osa 2

Poimintoja vitseistä

Olli tapasi ravintolan iltapäivätansseissa Saaran, ja koska he viihtyivät hyvin toistensa seurassa lähdettiin lopulta Saaran kotiin tekemään lähempää tuttavuutta.

Saara oli kyllä naimisissa, mutta kertoi miehensä olevan matkoilla.

Tunnelma oli jo hyvin tiivis ja vaatteet molemmilta vähissä, kun Saara äkkiä hätkähti ja jäi kuuntelemaan.

Saara sanoi hädissään:
- Hei, tuo on auton ääni... Minä tunnen sen. Mieheni on palannut! Voi taivas, nyt et enää pääse lähtemään niin ettei hän näe sinua. Pue äkkiä päällesi, mene keittiöön ja ota esiliina eteesi ja rupea tiskaamaan, niin minä yritän selittää miehelleni.

Hätääntynyt Olli teki työtä käskettyä. Aviomies tuli sisään ja vaimo selitti hänelle:
- Siivousfirma lähetti tuon. Hän on kyllä hirveän ahkera, vaikka onkin mies...

Olli selvitti hikoillen tiskit, joita oli todella paljon. Saara kuiskasi tiskien päätteeksi, että aviomies pitää saada vielä täysin vakuuttuneeksi siivousfirmasta, niin Olli siisti koko keittiön sekä imuroi huoneet ja pyyhki lopuksi pölyt.

Seuraavana päivänä Olli kertoi seikkailustaan eräälle kaverilleen, joka valpastui ja kysyi:
- Oliko paikan osoite Alakatu 19 ja naisen nimi Saara?

Olli:
- Kyllä oli, mutta mistä kummasta sinä sen tiedät?

Kaveri huokasi päätään puistellen:
- Poika, poika... Minä tiskasin ja siivosin siellä viime viikolla.

Mies lääkärin vastaanotolla:
- Tohtori, minua vaivaa unettomuus. Unitabletitkaan eivät auta.

Lääkäri:
- No, minäpä kirjoitan teille potenssipillereitä.Ne eivät kylläkään auta unettomuuteen, mutta onpahan valvominen vähän mukavampaa.

Kuinka monta basistia tarvitaan vaihtamaan hehkulamppu?
- Yksi, lisäksi vielä tarvitaan pari kitaristia potkaisemaan tikkaat alta.

Kaksi miestä istui ravintolassa.

Toinen katsoi ovelle ja sanoi:
- Voi ei, vaimoni ja rakastajattareni tulivat juuri yhdessä tänne.

Toinen vilkaisi ja sanoi:
- Niin minunkin.

Mitä pieru sano paskalle? pyyhkäisen pölyt paskan päältä.

Asuipa aikoinaan eräässä arabivaltiossa hallitsijana sulttaani Ahmed.

Eräänä päivänä, kun hän oli rukoilemassa moskeijassa, häneltä pääsi kuuluva pieru. Se oli niin suuri pyhäinhäväistys, että Ahmed pakotettiin maanpakoon vielä samana päivänä.

Vuodet ja vuosikymmenet kuluivat. Sulttaani Ahmed, nyt jo vanha mies, oli ollut 40 vuotta maanpaossa ja hän päätti palata kotimaahansa, nähdäkseen tunnistaako häntä enää kukaan ja muistaako kukaan enää hänen noloa pieruaan moskeijassa. 

Ahmed asteli vanhan kotikaupunkinsa katuja ja kukaan ei häntä enää tunnistanut.

Ahmed ajatteli:
- Hienoa. Nyt minua ei enää tunneta. Voin varmaan jäädä taas pysyvästi tänne asumaan.

Hyväntuulisesti vihellellen Ahmed ryhtyi juttusille erään basaarikauppiaan kanssa:

- Olen asunut pitkään muualla ja nyt päätin palata kotikaupunkiini. Täällä ei näemmä ole 40 vuoden aikana paljon muuttunut.

Siihen kauppias vastasi:

- No eipä juuri... Paitsi tuo moskeija. Se purettiin vuosikymmeniä sitten, samalla viikolla kun sulttaani Ahmed pieraisi.

Poliisi pysäyttää kuorma-auton ja nuhtelee kuskia siitä, että lasti tippuu huonon sidonnan vuoksi pitkin tietä.
Kuski käskee poliisien mennä kiusaamaan oikeita rosvoja ja jättämään rehelliset työmiehet rauhaan.
Poliisit pitävät kuitenkin päänsä ja kirjoittavat sakot.

Kuski ei sakkoa hyväksy, joten lopulta päädytään käräjille. Käräjäsalissa kuormurikuski aloittaa selityksensä:
- Olin hiekoittamassa tietä.

Poika kysyi isältään:
- Iskä, kuka oli meille tulossa viime yönä kylään?

Isä ihmetteli:
- Ei kukaan, kuinka niin?

Poika:
- No kun mä kuulin, että äiti huusi ettei saa laskea sisään.

Kuka nautti ensimmäisestä avaruuslennosta?
- Kosmonautti.

Kaksi oppilasta juttelivat:

- Meidän opettaja ei ole koskaan ennen nähnyt lepakkoa!

- On varmasti.

- Eikä ole! Piirsin tänään paperille lepakon ja hän kysyi, mitä se esittää.

Vitsien Vitsit artikkelit