Kuuntele Otteita lääkäreiden saneluista - Osa 2

Poimintoja vitseistä

Millä laihialainen tekee permanentin?
- Permanenttitussilla.

Sopiiko asetakki?
- Kyllä, herra kersantti.

Sopivatko housut?
- Kyllä, herra kersantti.

Sopivatko lakki ja saappaatkin?
- Kyllä sopivat, herra kersantti.

Miten teidän on hyväksytty armeijaan?
- Miten niin, herra kersantti?

Teidän ruumiinrakenne täytyy olla epämuodostunut...

Kuinka monta muurahaista tarvitaan ompelemaan villasukka?

- Seitsemän! Yksi pitelee lankakerää paikoillaan, kolme ompelee, kaksi heiluttaa viuhkaa, ja viimeinen jakaa ohjeita.

Montako miestä tarvitaan avaamaan aivan tavallinen oluttölkki?
- Yleensä ei yhtään, sillä tölkki on tuotava aina käteen valmiiksi avattuna.

Mikko Alatalo soitti kitaraa ja sai potkut armeijasta.
Hänestä tuli kuitenkin Kansanedustaja ja tunnettu muusikko...

Chuck Norris ei soita väärään numeroon. Sinä vastaat väärään puhelimeen.

Olli tapasi ravintolan iltapäivätansseissa Saaran, ja koska he viihtyivät hyvin toistensa seurassa lähdettiin lopulta Saaran kotiin tekemään lähempää tuttavuutta.

Saara oli kyllä naimisissa, mutta kertoi miehensä olevan matkoilla.

Tunnelma oli jo hyvin tiivis ja vaatteet molemmilta vähissä, kun Saara äkkiä hätkähti ja jäi kuuntelemaan.

Saara sanoi hädissään:
- Hei, tuo on auton ääni... Minä tunnen sen. Mieheni on palannut! Voi taivas, nyt et enää pääse lähtemään niin ettei hän näe sinua. Pue äkkiä päällesi, mene keittiöön ja ota esiliina eteesi ja rupea tiskaamaan, niin minä yritän selittää miehelleni.

Hätääntynyt Olli teki työtä käskettyä. Aviomies tuli sisään ja vaimo selitti hänelle:
- Siivousfirma lähetti tuon. Hän on kyllä hirveän ahkera, vaikka onkin mies...

Olli selvitti hikoillen tiskit, joita oli todella paljon. Saara kuiskasi tiskien päätteeksi, että aviomies pitää saada vielä täysin vakuuttuneeksi siivousfirmasta, niin Olli siisti koko keittiön sekä imuroi huoneet ja pyyhki lopuksi pölyt.

Seuraavana päivänä Olli kertoi seikkailustaan eräälle kaverilleen, joka valpastui ja kysyi:
- Oliko paikan osoite Alakatu 19 ja naisen nimi Saara?

Olli:
- Kyllä oli, mutta mistä kummasta sinä sen tiedät?

Kaveri huokasi päätään puistellen:
- Poika, poika... Minä tiskasin ja siivosin siellä viime viikolla.

Pultsari nukkui puistonpenkillä tuiteriansa pois. Siihen tulee sitten pari poliisisetää ja vievät äijän kamarille. Asiakkaalta otetaan tietysti henkilötiedot jne.

Ammatin kohdalla mies vastaa:
- Juustonhaistaja.

Poliisit nauravat:
- Eihän sellaista ammattia ole olemassa!

Mies kuitenkin kivenkovaan väittää edelleen olevansa juustonhaistaja. Poliisit päättävät tehdä kokeen tutkiakseen väitteen. Miehen silmät sidotaan liinalla ja eteen tuodaan vuorotellen eri juustoja.

Mies latelee kaikki oikein:
- Joo, tämä on Emmentalia, tämä homejuustoa, tämä kermajuustoa. Ahaa! palanen Aura-juustoa ja tämä...tämähän on Valion Edamia...

Poliiseja alkaa kismittää ja he päättävät tehdä jekun ukolle ja hakevat peräsellistä vanhan ilotytön alushousut ja haistattavat niitä:
- No, mikäs juusto nyt on kysymyksessä?

Mies vastaa miettimättä:
- Helvi Moilanen, Kauppakatu 19 B 7, ikä 32, paino 68, puhelinnumero 478 399...

Aslak asui lapin korvessa ilman naista ja poti uskomatonta panemisen tarvetta.

Pornolehtiä lukiessaan hän törmäsi pumpattavan Barbaran postimyynti- ilmoitukseen.

Pitkällisen miettimisen ja säästämisen jälkeen hän päätti tilata ihmeellisen kuminaisen itselleen.

Pari viikkoa myöhemmin Ivaloon saapui paketti Aslakille, jota paikallinen Jouni postelijooni lähti viemään perille.

Perkeleellisessä lumipyryssä Jounin moottorikelkka meni sitten nurin, kuorma kaatui ja paketit hieman hajosivat.

Jounia uteliaana ihmisenä tietysti alkoi kiinnostamaan, mitä ihmiset olivat postilta saamassa, ja kiinnostuksen herätti Aslakin tilaus.

Pitkään nortti suupielessä ihmeteltyään, hän päätti pumpata moisen kapistuksen täyteen. Ihmetteli sitten lisää ja nosti Barbaran kelkansatulan päälle, ja pakkasesta huolimatta päätti kokeilla miltä moinen värkki tuntuu. No tuntuihan hyvältä se.

Lopulta pakettiin käytetty Barbara takaisin ja toimitus perille Aslakille, pimeiden iltojen
iloksi.

Kolme viikkoa myöhemmin tarinamme sankarit kohtasivat Ivalossa.

Jouni kysyy Aslakilta kuulumisia ja Aslak kertoo:
- Noh, nykhyään menee aikha ihan rathoisasti, osthin Barbharan ilokhsi.

Jouni tuumasi, muka mitään tietämättömänä:
- Noh, milthäs se moinen kaphistus tuntuu?

Aslak:
- Ihan aidoltahan seh, sainpha jopa tippurinhkin heti.

Minne hevoset menevät, kun ne katkaisevat jalkansa?
- Hevossairaalaan. Kunhan vitsailin, ne ammutaan.

Vitsien Vitsit artikkelit