Kuuntele Otteita lääkäreiden saneluista - Osa 2

Poimintoja vitseistä

Mikä saari ei pysy paikallaan?
- Ahtisaari.

Ankara ukkosmyrsyky yllätti heinäntekijät pellolla. Heinäväki juoksi suojaan kuka minnekkin parhaiten ehti.

Vanhapiika juoksi päätäpahkaa heinälatoon, työnsi päänsä piiloon heiniin. Takamus jäi tosin hieman oven suusta ulkopuolelle.
Siinä sitten myrskytuuli nosti ja heilutteli kesämekon helmoja.

Isäntä meni ladon ohitse ja huomasi paljaan takamuksen. Näky oli niin hemaiseva ettei isäntä voinut mieltään malttaa vaan tuuppasi vanhaa piikaa seisaaltaan takaapäin pariinkin otteeseen ja tuumasi, että kyllähän teki hyvvee!

Eipä aikaakaan kun vanhapiika nosti päänsä heinäkasasta, katseli taivaalle ja rukoili:
- Iske salama vielä kerran, iske salama vielä kerran...

Kylään oli muuttanut uusi eläinlääkäri, joka oli pahuksen hyvä vatsastapuhuja.

Muuan isäntä kutsui eläinlääkärin katsomaan eläimiään. Koska lääkärin maine ei ollut vielä kiirinyt isännän korviin, eläinlääkäri päätti yllättää uuden asiakkaansa.

Navetassa hän kysyi hevoselta:
- No mitäs vanhalle Pollelle kuuluu?

- No kiitos hyvää, mikäs tässä on ollessa, hevonen vastasi ystävällisesti.

Isäntä yllättyi aivan valtavasti. Eläinlääkäri jatkoi leikkiä ja kyseli lehmien ja kanojen voinnit ja sai aina eläimiltä miellyttäviä vastauksia.

Sitten tultiin suuren emakon luo ja eläinlääkäri kysyi siltä:
– Milloinkas se rouva on viimeksi miestä saanut?

Vastausta ei ehtinyt tulla, kun isäntä hyppäsi puukko kourassa karsinaan ja sanoi:
– Jos saatana kerrot, niin joulua et näe!

Jumala tunsi olevansa loman tarpeessa ja meni taivaalliseen matkatoimistoon. Matkatoimiston virkailija suositteli matkaa maapallolle.

Jumala sanoi:

- Ei, kyllä minä menen jonnekin muualle. Kävin siellä kerran parituhatta vuotta sitten, ja minulla oli yksi lyhyt säätö erään Marian kanssa, ja ne puhuvat siitä vielä tänäkin päivänä.

Anna nyt, mies mankui vuoteessa vaimoltaan.

– “Enkä anna. Sitä säästetään perhejuhlia varten“, sanoi vaimo.

– “Kuule, antaisit nyt. Mulla on niin perskeleen paha olo.“

– “Sen siitä saa, kun sillä lailla ryyppää. Krapula on sinulle ihan oikein.“

– “Anna nyt“, mies jatkoi vonkaamistaan.

– “Minä en enää jaksa sinun kanssasi. Ota sitten, omapa on asiasi.“

Mies ryntäsi riemuissaan jääkaapille, avasi huushollin ainoan samppanjapullon ja kuului valtava pamaus, kun korkki lensi kattoon.
Silloin kuului lastenhuoneesta moittiva ääni:

– “Olisit vaan antanut sille, mutsi. Nyt se meni ja ampui itsensä!“

Vääpeli oli pitämässä alokkaille ensimmäistä kaappitarkastusta.

Alokkaita neuvottiin esittelemään kaappi sanomalla:
- Tämä on alokas sen-ja-sen kaappi.

Vääpeli pysähtyi ensimmäisen vuoteen vieressä seisovan alokkaan eteen ilmoitusta odottaen.

Tällöin alokas teki asennon niin kuin oli opetettu ja karjaisi kovalla äänellä:
- Tämä on alokas sen-ja-sen kaappi.

Vääpeli huusi:
- Ei tietenkään noin, vaan sano siinä oma nimesi sen-ja-sen tilalle!

Alokas huusi takaisin:
- Tämä on alokas sen-ja-sen kaappi!

Vääpeli karjui:
- Oletteko aivan tomppeli? Mikä on teidän nimenne?

Alokas vastasi:
- Alokas Senjanen, herra vääpeli.

Miksi pingviinit eivät lennä?
- Silloin ne saattaisivat kärsiä matkapahoinvoinnista.

Kana ylitti tietä, jotta pääsisi idiootin kotiovelle.

- Kop kop

- Kuka siellä?

- Kana

Matin ja Tepon piti tavata toisensa Helsinki-Vantaan lentoasemalla.

Matti meni paikalle ja Teppoa ei alkanut näkymään eikä kuulumaan vielä parin tunninkaan päästä.

Matti odotti vielä puoli tuntia, kunnes kyllästyi ja soitti Tepolle:
- Mis sää ny oikein oot?

Teppo vastasi:
- Mää oon Angolas.

Matti ihmetteli:
- No mitä sää ny siel oot? Meidän piti tavata täällä Helsinki-Vantaan lentoasemal.

Teppo:
- No niihän meiän pitikin, mutta siinä odotellessani menin tiskille ja sanoin sille neidille et an kola. Ny mää sit oon tääl Angolas ja arvaa onks jano?

Johan lensi, sanoi Sven, kun Wissmannilla keppiä heitti.

Vitsien Vitsit artikkelit