Kuuntele Otteita lääkäreiden saneluista - Osa 2

Poimintoja vitseistä

Aatami ja Eeva olivat paratiisissa. Kymmeneen päivään Aatami ei ollut koskenutkaan Eevaa.

Kyllästyneenä Eeva lähtee kävelylle ja tapaa dinosauruksen, jota rukoilee rakastelemaan kanssaan.

Dinosaurus vastaa:
- Lähdehän suksimaan siitä, ei hullukaan moiseen ryhtyisi.

Suuttuneena tylystä vastauksesta Eeva loikkaa dinosauruksen palleihin kiinni, repii ja puree ne riekaleiksi.

Hetken kuluttua Eeva kohtaa paviaanin, jolle esittää saman toivomuksen.

Paviaani vastaa:
- Älä unta näe. Minulla on jo ennestään yksi nainen harmina ja kahta en todellakaan halua.

Raivostuneena Eeva repii paviaanin kaikki persekarvat irti.

Eeva käy kuumana kuin hellan koukku ja istahtaa jokeen. Kala ui siihen ja ryhtyy leikkimään Eevan jalkojen välissä.

Kiihottuneena Eeva tarttuu kalaan ja ryhtyy käyttämään sitä hieromasauvana...

Tarinan opetus:
- Nyt tiedämme miksi dinosaurukset kuolivat sukupuuttoon ja paviaaneilla on punainen perse. Mutta emme ehkä koskaan saa tietää minkä hajuinen kala oli alunperin?!

Mitä lukee laihialaisen hotellin seinäkellon vieressä?
- Vain hotellin vieraille.

Miksi Mörkö katsoo aina sängyn alle ennen nukkumaan menoa?
– Ettei Chuck Norris ole siellä

Pidän viskistäni kuten naisistani.
14 vuoden ikäinen ja sekoitettu koksin kanssa.

Vaimo syleili hellasti töistä palavaa miestään ja kuiskasi tämän korvaan:
- Kultaseni. Meitä on kohta kolme tässä perheessä.

Mies tähän innostuneena:
- Eihän. Ihan totta.

Vaimo:
- Juu. Vanhempani eroavat. Ja äitini muuttaa meille.

- Nainen tietää kaiken lapsistaan. Hän muistaa milloin kenelläkin on hammaslääkäriaika, mikä on kenenkin lempiruoka, paras ystävä, pahin pelko, suurin haave ja lempilelu.

- Mies on etäisesti alkanut tiedostaa, että asunnossa asuu hänen ja vaimon lisäksi myös joitakin lyhyitä ihmisiä.

Poika tuli koulusta ja vaipui umpiväsyneenä sohvalle.

Poika valitti:
- Tänään oli kolme tuntia ruotsia. Se oli kamalaa.

Äiti lohdutti:
- Mutta ajattelepa ruotsalaisia. Ne joutuvat puhumaan sitä kaiket päivät.

Koulussa oli uskonnon tunti,opettaja kysyi oppilailta, että kuka särki Jerikon muurit, luokkaan syvä tuli hiljaisuus.

Lopulta opettaja kysyi Pikku-Kallelta, että kuka särki Jerikon muurit.
Kalle sanoi itku kurkussa ettei hän ole särkenyt niitä.
Opettaja sanoi, älähän Kalle itke kyllä opettaja uskoo ettet sinä niitä särkenyt.

Meni viikko, opettaja tapasi kylällä Kallen isän ja kertoi mitä uskontotunnilla oli tapahtunut.
Siihen Kallen isä sanoi, että jos Kalle kerta on sanonut ettei se ole särkenyt niitä, niin Kalle ei ole sitten kans särkenyt niitä.
Opettaja meni ihan hiljaiseksi eikä osannut sanoa enää mitään Kallen isälle.

Meni pari viikkoa tästä ja opettaja kysyi kunnanvaltuuston kokouksessa kunnanjohtajalta, että minkälaista porukkaa Kallen perhe oikein on, kun hän uskonnon tunnilla kysyi Kallelta, että kuka rikkoi Jerikon muurit niin Kalle puskahti itkuun ja sanoi ettei hän niitä rikkonut.
Kun hän myöhemmin kertoi asiasta Kallen isälle, niin isä sanoi että jos Kalle sanoi ettei hän niitä särkenyt niin Kalle ei ole särkenyt niitä.

Kunnanjohtaja sanoi opetajalle, että ollaan mekin ihan hiljaa asiasta ja maksetaan ne kunnan varoista.

Kerjäläisryhmä käveli huonokuntoista tietä joka oli erään sillan kohdalla aivan romahduspisteessä ja kerjäläiset alkoivat huutaa apua.

Muuan politiikko käveli ohi ja huusi:
- Teitä ei tueta! Antaa romahtaa vaan.

Varuskuntaan saapui asepalvelustaan suorittamaan nuorukainen, jolla oli erikoinen tapa.

Aina nähdessään pöydällä, maassa, roskakorissa tai muualla paperinpalan, hän nosti sen ylös, tutki sitä tarkkaan ja huusi sitten:

- Ei se ole tämä! viskaten paperin menemään.

Touhua jatkui pari viikkoa, eikä alokkaan käytökselle löytynyt mitään järjellistä selitystä. Vaikka toiminta oli harmitonta, oli se kuitenkin sen verran erikoista, että varmuuden vuoksi nuorukainen päätettiin vapauttaa palveluksesta.

Hänen käteensä ojennettiin vapauttamistodistus ja jäätiin odottamaan tuttua huutoa ja sitä, että alokas heittäisi paperin menemään.

Tällä kerralla hän kuitenkin paperin luettuaan huusikin hilpeästi:

- Tämä se on!

Ja sen jälkeen hän taitteli paperin siististi taskuunsa.

Vitsien Vitsit artikkelit