Kuuntele Otteita lääkäreiden saneluista - Osa 2

Poimintoja vitseistä

Kaksi tyttöä lähti rannalle. He palasivat, koska Ranta oli töissä.

Miksi Jeesus ei syntynyt Ruotsissa?
- Koska sieltä ei löytynyt kolmea viisasta miestä.

Missä on maailman pienin hammaslääkäri?
- Paikan päällä.

Varuskuntaan saapui asepalvelustaan suorittamaan nuorukainen, jolla oli erikoinen tapa.

Aina nähdessään pöydällä, maassa, roskakorissa tai muualla paperinpalan, hän nosti sen ylös, tutki sitä tarkkaan ja huusi sitten:

- Ei se ole tämä! viskaten paperin menemään.

Touhua jatkui pari viikkoa, eikä alokkaan käytökselle löytynyt mitään järjellistä selitystä. Vaikka toiminta oli harmitonta, oli se kuitenkin sen verran erikoista, että varmuuden vuoksi nuorukainen päätettiin vapauttaa palveluksesta.

Hänen käteensä ojennettiin vapauttamistodistus ja jäätiin odottamaan tuttua huutoa ja sitä, että alokas heittäisi paperin menemään.

Tällä kerralla hän kuitenkin paperin luettuaan huusikin hilpeästi:

- Tämä se on!

Ja sen jälkeen hän taitteli paperin siististi taskuunsa.

Maria Ohisalo halusi säästää hoitomaksuissa, joten hän vei oman lapsen isovanhemmille päivähoitoon. Koska siitä taas aiheutui vaivaa ja kuluja isovanhemmille, niin “Ohilaho“ päätti keksiä miten saisi inspiroitua omia vanhempiaan ja maksattaa aiheutuvat kulut veronmaksajilla.

Maria Ohisalon uusi aivopieru uudelle lakiehdotukselle oli lopulta valmis:
isovanhemmat voisivat jäädä vapaalle lastenlastenhoitoon ja he saisivat siitä hyvästä valtiolta rahallista korvausta.

Pikku Kalle meni kauppaan hän osti sieltä munia, maksaa ja kurkkua.
Kun hän oli maksanut ostokset hän lähti kotia kohti.
Menomatkalla autoilija ajoi Pikku Kallen päältä.
Autoilija säikähti kovasti ja kysyi mitä tapahtui.

Pikku Kalle vastasi:
- Ei mitään, mutta kurkku katkesi, maksa lensi ulos, ja munat meni rikki.

Mitä kameli tekee kun sitä harmittaa?
- Tykkää kyttyrää.

Mikä on maailman vanhin kaupunki?
- Loimaa. Alussa Jumala teki taivaan ja sitten loi maan.

Asuipa aikoinaan eräässä arabivaltiossa hallitsijana sulttaani Ahmed.

Eräänä päivänä, kun hän oli rukoilemassa moskeijassa, häneltä pääsi kuuluva pieru. Se oli niin suuri pyhäinhäväistys, että Ahmed pakotettiin maanpakoon vielä samana päivänä.

Vuodet ja vuosikymmenet kuluivat. Sulttaani Ahmed, nyt jo vanha mies, oli ollut 40 vuotta maanpaossa ja hän päätti palata kotimaahansa, nähdäkseen tunnistaako häntä enää kukaan ja muistaako kukaan enää hänen noloa pieruaan moskeijassa. 

Ahmed asteli vanhan kotikaupunkinsa katuja ja kukaan ei häntä enää tunnistanut.

Ahmed ajatteli:
- Hienoa. Nyt minua ei enää tunneta. Voin varmaan jäädä taas pysyvästi tänne asumaan.

Hyväntuulisesti vihellellen Ahmed ryhtyi juttusille erään basaarikauppiaan kanssa:

- Olen asunut pitkään muualla ja nyt päätin palata kotikaupunkiini. Täällä ei näemmä ole 40 vuoden aikana paljon muuttunut.

Siihen kauppias vastasi:

- No eipä juuri... Paitsi tuo moskeija. Se purettiin vuosikymmeniä sitten, samalla viikolla kun sulttaani Ahmed pieraisi.

Mies kertoi naapurilleen:
- Ei sitä turhaan sanota, että itäsuomalaiset ovat iloista kansaa!

Naapuri kysyi:
- Missä sinä olet itäsuomalaiseen luonteenlaatuun päässyt tutustumaan?

Mies:
- Kävimme vaimon kanssa Savonlinnassa. Ei tarvinnut sanoa kuin että olemme Turusta, kun he jo alkoivat hekotella.

Vitsien Vitsit artikkelit