Kuuntele Otteita lääkäreiden saneluista - Osa 2

Poimintoja vitseistä

Kun etelän mies tuli lappalaisukon kanssa autiotuvalle, ihmetteli hän puukolla tehtyjä merkkejä pöydässä, mitkä olivat pikkasen matkaa pöydän päästä.

Etelän mies kysyi, että mitäs nämä ovat. Lappalaismies vastasi, että meihlä erä ophailla on tapana verratha mulkhujamme keskenään.

Etelänmies naurahti ja sanoi, ompa teillä pienet vehkeet, johon lappalanen totesi, en minä sanonna kumhasta päästä pöythää ne on mitathu.

Iltapäivälehden nuori toimittajaneiti meni maataloon kyselemään hullunlehmäntaudin syistä.

Isäntä vei toimittajan navettaan ja kierrätti paikasta toiseen.

Toimittaja kyseli:
- Mistä luulette, että tauti on saanut alkunsa?

Isäntä ei vastannut vaan jatkoi kierrostaan.

Tovin kuluttua isäntä kysyi:
- Tiesittekö, että lehmät lypsetään neljästi päivässä?

Toimittaja totesi tiedon olevan hänelle uutta ja kohta palasi alkuperäiseen kysymykseensä.

Isäntä ei edelleen ollut kuulevinaankaan kysymystä ja hetken kuluttua esittikin jälleen vastakysymyksen:
- Tiesittekö, että sonni astuu lehmän kerran vuodessa?

Toimittajaneidillä alkoi jo posket punertua ja selvitettyään hiukan kurkkuaan totesi tiedon olevan tärkeä, mutta ei nähnyt yhteyttä esittämäänsä kysymykseen taudin alkuperästä.

Niinpä neiti pyysikin isäntää keskittymään kysymykseen taudin syystä.

Isäntä vastasi:
- Olinkin tulossa tähän. Nimittäin, jos minä hiplaisin tissejänne neljästi päivässä ja naisin teitä vain kerran vuodessa, uskoisin teidänkin tulevan siitä hulluksi.

Maria Ohisalo halusi säästää hoitomaksuissa, joten hän vei oman lapsen isovanhemmille päivähoitoon. Koska siitä taas aiheutui vaivaa ja kuluja isovanhemmille, niin “Ohilaho“ päätti keksiä miten saisi inspiroitua omia vanhempiaan ja maksattaa aiheutuvat kulut veronmaksajilla.

Maria Ohisalon uusi aivopieru uudelle lakiehdotukselle oli lopulta valmis:
isovanhemmat voisivat jäädä vapaalle lastenlastenhoitoon ja he saisivat siitä hyvästä valtiolta rahallista korvausta.

Nainen pysähtyi liikennevaloissa Saarioisen rekan viereen.

Auton ikkuna oli auki, nainen haisteli ilmaa ja tuumasi:
- Tuleepas tuolta ihana silakkalaatikon tuoksu!

Hetken nuuhkittua ilmaa nainen huomasi:
- Ei kun hemmetti, mulla onkin penkin lämmitin päällä.

Vaimolla on alkoholiongelma.
- Kuinka se ilmenee?
- Se saa aina raivarin, kun minä tulen kännissä kotiin.

Bubbe ja Börje menivät ortodoksiseen kirkkoon. Sisään asteli pappi kaapuineen suitsukeastiaa heiluttaen.

Bubbe tönäisi Börjeä ja tokaisi:
- Kato, ton transun käsilaukku palaa.

Äiti luki eläinkirjaa pienelle tyttärelleen, näytti tälle lehmän kuvaa ja kysyi:
- Mitä lehmä sanoo?

Tytär vastasi:
- Ammuu.

Äiti:
- Hienoa, no mitä Koira sanoo?

Tytär:
- Hau Hau!

Äiti sanoi innokkaasti:
- Loistavaa! Kyllä sinä olet etevä. Mitäs kissa sanoo?

Tytär:
- Miau, miau.

Äiti jatkaa:
- Niin juuri. Entä mitä sika sanoo?

Tyttö mietti hetken, madalsi ääntään ja kähisi:
- Tuo Olutta!

Hyvää juhannusta kaikille! toivotti pikkutuiterissa ollut kaveri kuuluvasti tultuaan sisään pubiin.

Baarimikko ihmetteli ääneen:
- Juhannusta? Nythän on uudenvuoden aatto.

Kaveri mietti huolestuneena:
- Voi hemmetti. Nyt kyllä vaimo on tosi, tosi vihainen. En minä koskaan ennen, en ikinä, ole ollut näin paljon myöhässä kotoa.

Kaveri meni Turkuun ja näki poliisin itkevän autonsa vieressä.

Kaveri kyseli:
- Mikä on hätänä?

Poliisi vastasi:
- Koira lähti karkuun.

Kaveri tokaisi:
- Kai se kotiin osaa?!

Tähän poliisi vastasi:
- Joo, mutta nyt minä en osaa.

Asuipa aikoinaan eräässä arabivaltiossa hallitsijana sulttaani Ahmed.

Eräänä päivänä, kun hän oli rukoilemassa moskeijassa, häneltä pääsi kuuluva pieru. Se oli niin suuri pyhäinhäväistys, että Ahmed pakotettiin maanpakoon vielä samana päivänä.

Vuodet ja vuosikymmenet kuluivat. Sulttaani Ahmed, nyt jo vanha mies, oli ollut 40 vuotta maanpaossa ja hän päätti palata kotimaahansa, nähdäkseen tunnistaako häntä enää kukaan ja muistaako kukaan enää hänen noloa pieruaan moskeijassa. 

Ahmed asteli vanhan kotikaupunkinsa katuja ja kukaan ei häntä enää tunnistanut.

Ahmed ajatteli:
- Hienoa. Nyt minua ei enää tunneta. Voin varmaan jäädä taas pysyvästi tänne asumaan.

Hyväntuulisesti vihellellen Ahmed ryhtyi juttusille erään basaarikauppiaan kanssa:

- Olen asunut pitkään muualla ja nyt päätin palata kotikaupunkiini. Täällä ei näemmä ole 40 vuoden aikana paljon muuttunut.

Siihen kauppias vastasi:

- No eipä juuri... Paitsi tuo moskeija. Se purettiin vuosikymmeniä sitten, samalla viikolla kun sulttaani Ahmed pieraisi.

Vitsien Vitsit artikkelit