Kuuntele Otteita lääkäreiden saneluista - Osa 2

Poimintoja vitseistä

Sattuipa kerran, että muuan mies ajeli täyssähköisellä Hyundai Kona -katumaasturillaan maantiellä menemään.

Kuinka ollakaan, Konaan tuli moottorivika ja matka katkesi. Onneksi Kona oli viisaasti hajonnut juurikin autokorjaamon viereen.

Ei muuta kuin autoa korjaamolle työntämään.

Ikävä kyllä, korjaamo paljastui Volvon merkkihuolloksi, mutta ystävällinen korjaamopäällikkö lupasi kuitenkin hoitaa Konan kuntoon. Antoipa vielä kahvimukin käteen, ohjasi nojatuoliin istumaan ja pyysi odottamaan puolituntia.

Puolen tunnin päästä mies saikin autonsa. Hän lähti ajamaan ja ihmetteli, kuinka tehokas moottorista olikaan tullut. Kiihtyvyys oli aivan toista luokkaa kuin ennen!

Kahdensadan metrin ajon jälkeen Kona kuitenkin pysähtyi kuin seinään. Mies ihmetteli hetken ja kokeili käynnistää uudelleen. Taas auto kulki kuin unelma, mutta vain kaksisataa metriä.

Lopulta mies käänsi Konansa ja ajoi kahdensadan metrin töksäyksin takaisin korjaamolle. Meni sitten valittamaan korjaamopäällikölle koneessa olevan vikaa.

Korjaamopäällikkö antoi uuden kahvimukin ja sanoi, että viidentoista minuutin päästä Kona on varmasti kunnossa.

Ja niin kävikin. Varttitunnin päästä mies sai rakkaan katumaasturinsa, teki koeajolenkin ja auto kulki kuin unelma. Ei enää töksähdyksiäkään.

Uteliaana hän kysyi korjaamopäälliköltä, mikä koneessa oli oikein ollut vikana.

Korjaamopäällikkö selitti, että eihän heillä Hyundain täyssähkömoottoreita varastossa ollut, oli pitänyt laittaa Volvon tuulilasinpyyhkimen moottori.

Ensiasennuksessa asentaja oli vain unohtanut sen tihkuasentoon.

Kenraali tuli tarkastuskäynnille maastoharjoituksiin ja yhdestä teltasta kuului hirvittävää melua.

Kenraali meni teltalle ja kysyi:
- Saattekos te täällä kiljua heti aamusta?

Teltasta vastattiin:
- Ei herra kenraali, saamme aamulla vain teetä!

Miten saada ilmainen talo?
- Hanki mies, muuta sen kotiin ja eroa.

Pikku-Kallen piti opetella koulutehtävänä kolme uutta sanaa.
Ensimmäinen oli “haista home“, seuraava sana oli “supersankari“ ja kolmas sana oli “jee jee“.

Opettaja kysyi Pikku-Kallelta koulussa:
- Mitkä ovat sinun kolme uutta sanaa?

Pikku Kalle vastasi:
- Haista home.

Opettaja sanoi ihmetellen:
- Mikä oikein luulet olevasi?

Pikku-Kalle jatkoi:
- Supersankari.

Opettaja sanoi nyt hermostuneena:
- No niin, sitten mennään rehtorin puhutteluun!

Pikku-Kalle totesi:
- Jee jee...

Taloon saapui vieras. Kesäaika kun oli, niin istuksivat pihakeinussa. Huomio kiinnittyi naapuriin.

Kylään tullut vieras kauhisteli näkemäänsä, kun toinen naapureista väänsi “tortun“ keskelle pihaa ja osoitti sitä.

Toinen naapureista taas veisti pihlajasta oksan marjoineen, tökkäsi siihen torttuun ja nosti toisen nenälle.

Ääntäkään ei kuulunut. Huitomista ja liikettä vain.

“Mitä tuolla tapahtuu?“ kysyi vieras hämmästyneenä.

Talon isäntä kertoi, että “siellä asuu kuuromykkä-pariskunta ja näyttää olevan taas pahimman luokan riitä kyseessä.

Tuo väännetty “torttu“ tarkoittaa “Haista paska“ ja nuo marjat sitten vastauksena: “Paskan marjat!“

Hämmästys katosi ja muuttui nauruksi.

Pikku Kalle istui bussissa äitinsä sylissä. Heidän vieressään istui mies, jolla oli iso paise otsassa. 

Pikku Kalle aikansa paisetta tuijotteli, kunnes ei enää malttanut olla kysymättä:
- Hyvä herra, onkos tuo se neropatti?

Mitä verottaja laittaa leivän päälle?
- Alvikinkkua.

Kylään oli muuttanut uusi eläinlääkäri, joka oli pahuksen hyvä vatsastapuhuja.

Muuan isäntä kutsui eläinlääkärin katsomaan eläimiään. Koska lääkärin maine ei ollut vielä kiirinyt isännän korviin, eläinlääkäri päätti yllättää uuden asiakkaansa.

Navetassa hän kysyi hevoselta:
- No mitäs vanhalle Pollelle kuuluu?

- No kiitos hyvää, mikäs tässä on ollessa, hevonen vastasi ystävällisesti.

Isäntä yllättyi aivan valtavasti. Eläinlääkäri jatkoi leikkiä ja kyseli lehmien ja kanojen voinnit ja sai aina eläimiltä miellyttäviä vastauksia.

Sitten tultiin suuren emakon luo ja eläinlääkäri kysyi siltä:
– Milloinkas se rouva on viimeksi miestä saanut?

Vastausta ei ehtinyt tulla, kun isäntä hyppäsi puukko kourassa karsinaan ja sanoi:
– Jos saatana kerrot, niin joulua et näe!

Asuipa aikoinaan eräässä arabivaltiossa hallitsijana sulttaani Ahmed.

Eräänä päivänä, kun hän oli rukoilemassa moskeijassa, häneltä pääsi kuuluva pieru. Se oli niin suuri pyhäinhäväistys, että Ahmed pakotettiin maanpakoon vielä samana päivänä.

Vuodet ja vuosikymmenet kuluivat. Sulttaani Ahmed, nyt jo vanha mies, oli ollut 40 vuotta maanpaossa ja hän päätti palata kotimaahansa, nähdäkseen tunnistaako häntä enää kukaan ja muistaako kukaan enää hänen noloa pieruaan moskeijassa. 

Ahmed asteli vanhan kotikaupunkinsa katuja ja kukaan ei häntä enää tunnistanut.

Ahmed ajatteli:
- Hienoa. Nyt minua ei enää tunneta. Voin varmaan jäädä taas pysyvästi tänne asumaan.

Hyväntuulisesti vihellellen Ahmed ryhtyi juttusille erään basaarikauppiaan kanssa:

- Olen asunut pitkään muualla ja nyt päätin palata kotikaupunkiini. Täällä ei näemmä ole 40 vuoden aikana paljon muuttunut.

Siihen kauppias vastasi:

- No eipä juuri... Paitsi tuo moskeija. Se purettiin vuosikymmeniä sitten, samalla viikolla kun sulttaani Ahmed pieraisi.

Pappi, lääkäri ja insinööri jonottivat vuoroaan golf-kentällä. Tuona aamuna heitä ennen oli erityisen hidas porukka, joten menivät puhumaan paikan omistajalle.

- Hei mikä noita kavereita ennen meitä vaivaa? Olemme odottaneet ainakin 15 minuuttia.

Omistaja vastasi:
- He ovat porukka sokeita palomiehiä, jotka menettivät näkönsä pelastaessaan orpokodin lapset tulelta. Annamme heidän pelata ilmaiseksi koska tahansa.

Porukka meni hiljaiseksi ja pappi tokaisi:
- Sepä surullista. Muistan heitä rukouksissani.

Lääkäri sanoi:
- Hyvä idea. Minäpä kysyn silmälääkärikollegaltani olisiko mitään tehtävissä.

Insinööri sanoi:
- Mikseivät he pelaa yöllä?

Vitsien Vitsit artikkelit