Kuuntele Otteita lääkäreiden saneluista - Osa 2

Poimintoja vitseistä

Mitä eroa on blondilla ja voilla?
– Voita on vaikeampi levittää

Alokas Juutinen heräsi ensimmäiseen aamuunsa armeijan harmaissa. Aamutoimien jälkeen hän marssi kapteenin juttusille.

Alokas valitti närkästyneenä:
- Anteeksi, mutta vuodettani ei ole edelleenkään pedattu!

Millaista on maailman voimakkain pissa?

- Sellaista, että edes poliisi ei voi pidättää sitä.

Veneilemään lähtevä mies pohtii, mitä tehdä jos vene kaatuu, kun ei ole pelastusliiviä.

Vaimo keksi:
- Pidä kullistas kiinni. Se ei ole koskaan mennyt pohjaan asti.

Joukko eri ikäisiä miehiä oli saunomassa. Kun he menivät uimaan, he näkivät salmen vastapäisellä rannalla uimassa joukon kauniita alastomia naisia.

Kaksikymppinen sanoi:
- Helkutti! Uidaan äkkiä salmen yli.

Kolmekymppinen sanoi:
- Etsitään vene ja soudetaan salmen yli.

Nelikymppinen sanoi:
- Ollaan tässä vähän aikaa, niin he tulevat tänne, kun huomaavat meidät.

Viisikymppinen sanoi:
- Miksi meidän pitäisi mennä salmen yli? Nähdäänhän me ne ihan hyvin tästäkin.

Sattumalta ne vastarannan naiset olivat myös samaa ikäasteikkoa.

Huomatessaan miehet viisikymppinen sanoi:
- Helkutti! Uidaan äkkiä salmen yli.

Nelikymppinen sanoi:
- Etsitään vene ja soudetaan salmen yli.

Kolmekymppinen sanoi:
- Ollaan tässä vähän aikaa, niin he tulevat tänne, kun huomaavat meidät.

Kaksikymppinen sanoi:
- Mitä te vanhukset hosutte? Nähdäänhän me ne ihan hyvin tästäkin.

Aslak asui lapin korvessa ilman naista ja poti uskomatonta panemisen tarvetta.

Pornolehtiä lukiessaan hän törmäsi pumpattavan Barbaran postimyynti- ilmoitukseen.

Pitkällisen miettimisen ja säästämisen jälkeen hän päätti tilata ihmeellisen kuminaisen itselleen.

Pari viikkoa myöhemmin Ivaloon saapui paketti Aslakille, jota paikallinen Jouni postelijooni lähti viemään perille.

Perkeleellisessä lumipyryssä Jounin moottorikelkka meni sitten nurin, kuorma kaatui ja paketit hieman hajosivat.

Jounia uteliaana ihmisenä tietysti alkoi kiinnostamaan, mitä ihmiset olivat postilta saamassa, ja kiinnostuksen herätti Aslakin tilaus.

Pitkään nortti suupielessä ihmeteltyään, hän päätti pumpata moisen kapistuksen täyteen. Ihmetteli sitten lisää ja nosti Barbaran kelkansatulan päälle, ja pakkasesta huolimatta päätti kokeilla miltä moinen värkki tuntuu. No tuntuihan hyvältä se.

Lopulta pakettiin käytetty Barbara takaisin ja toimitus perille Aslakille, pimeiden iltojen
iloksi.

Kolme viikkoa myöhemmin tarinamme sankarit kohtasivat Ivalossa.

Jouni kysyy Aslakilta kuulumisia ja Aslak kertoo:
- Noh, nykhyään menee aikha ihan rathoisasti, osthin Barbharan ilokhsi.

Jouni tuumasi, muka mitään tietämättömänä:
- Noh, milthäs se moinen kaphistus tuntuu?

Aslak:
- Ihan aidoltahan seh, sainpha jopa tippurinhkin heti.

Laihialla ison maatalon isäntä oli potkaissut tyhjää. Hän oli viimeisenä toiveenaan kahdelle pojalleen kertonut haluavansa vanhan Massey-Ferguson traktorinsa mukaansa hautaan.

Poikien siinä traktoria hautuumalla peitellessä, naapurin isäntä kulki ohitse ja saapui touhua ihmettelemään.

Vanhin poijista kertomaan:
- Se oli isän viimeinen toive, sillä hänelle ei ollut vastaan tullut yhtään kuoppaa, josta ei Massey Fergusonilla oltas ylös tultu.

Pikku kalle oli suihkussa äitinsä kanssa ja hänen äitinsä sanoo, “älä sitten katso navan alle“.

“Mitä siellä on?“, Pikku Kalle kysyy.

“Siellä on viidakko“, äiti tokaisee.

Seuraavana päivänä pikku kalle on isänsä kanssa suihkussa, ja isä sanoo “älä sitten katso navan alle“.

“Mitä siellä on?“, Pikku kalle kysyy.

“Siellä on karva-mato“, isä vastaa.

Seuraavana päivänä pikku Kallea pelottaa nukkua yksin, ja hän menee isän ja äidin väliin nukkumaan.

“Älä sitten katso peiton alle“, isä ja äiti komentavat. Pikku Kalle nyökkää.

Myöhemmin pikku Kalle katsoo peiton alle ja huutaa “ääk! Karva-mato hyökkää viidakkoon!“

Olipa omenapuu, missä omenia ja puun alla farmari, joka nosti sikaa puuhun syömään omenia.

Paikalle tuli ohikulkija ja kysyi:
- Eikö olisi nopeampaa vain tiputtaa omenat alas?

Farmari vastasi:
- Nopeampaa kyllä, mutta eihän sialla ole minnekään kiire.

Kalle kehuskeli koirallaan, joka oli ihmeen viisas.

- Tämä minun koirani osaa haukkua yhtä monta kertaa kuin lompakossa on satasia.

Kokeeksi hän pyysi koiraa haukkumaan montako satasta hänellä oli lompakossaan.
Koira haukkui kolme kertaa ja lompsasta löytyi kolme satasta.

- Oiskohan noin, epäili Matti ja pyysi, että koira kertoisi paljonko satasia häneltä löytyy.

Koira haukkui kaksi kertaa ja taskusta löytyi kaksi satasta.

- Uskoiskohan tuota, epäröi Matti jälleen.
- Osaakos se kertoa kuinka monta satasta mun muijalla on.

Koira aloitti haukkumisen ja haukkui peräti 15 kertaa.

- Paskapuhetta, eihän mun muijalla pitäis olla yhtään rahaa! Mistä se muka tuollaiset summat olisi saanut?!

Koira kellahti maahan selälleen ja levitti jalkansa.

Vitsien Vitsit artikkelit