Kuuntele Otteita lääkäreiden saneluista - Osa 2

Poimintoja vitseistä

Italialainen naistenmies Mario, oli iskenyt itselleen upean skandinaavisen vaalean turisti-blondin. Yksi asia johti toiseen ja sänkyynhän sitä lopulta päädyttiin.

Toimituksen jälkeen Mario sytytti tupakan ja kohteliaana miehenä tiedusteli neidolta:
- Are you finished?

Johon neito:
- No, I am not.

Johon Mario kovana naistenmiehenä tuumi, että sitten täytyy ottaa uusintakierros.

Aktin jälkeen Mario kysyy jälleen:
- Are you finished?

Mihin neito taas vastaa:
- No.

Nyt Mariota alkoi jo vähän huolettaa. Hän oli jo lopen uupunut, mutta neito halusi vain lisää...
Mario halusi säilyttää miehisen maineensa ja sai kuin saikin vaivalloisesti elimensä jotakuinkin suorituskuntoon.

Toimituksen jälkeen, nyt jo puolikuolleena, hän anelevasti kysyy neidolta:
- Are you finished now?

Neito vastaa:
- No, I am still swedish...

Yhellä tyypillä oli pölynimuri, mut sit se heitti sen roskikseen. Miksi?
- Se ei ollut tyytyväinen, kun se laite vain keräsi pölyä. 

Kesken sotaharjoituksen vääpelin takaraivoon kopsahti käpy ja hän pillastui tuosta täysin.

Vääpeli huusi naama punaisena:
- Kuka älykääpiö julkesi heittää minua kävyllä päähän? Joka iikan lomat on peruttu, kunnes syyllinen ilmoittautuu!

Kukaan ei kuitenkaan tunnustanut.

Vääpeli heittäytyi ovelaksi ja hivuttautui alokas Jokisen viereen.

Vääpeli suostutteli:
- Kuulkaahan, alokas. Teitä minä en rankaise, kunhan vain ilmiannatte sen lurjuksen, joka nakkasi minua kävyllä.

Alokas jokinen huusi:
- Se olin minä, herra vääpeli!

Kaksi Suomalaista miestä haki hevosen Virosta. Tilanpuutteen takia he saivat erikoisluvan kuskata hevonen Suomeen hytissä.

Illalla he päättivät ottaa kännit ja ehkä kuksia jotain naista. Kun flaksi ei muuten käynyt, he hommasivat prostituoidun laivan baaritiskiltä.

Kävellessään laivan käytävällä, toinen miehistä sanoi prostituoidulle, että haluavat pitää valot sammuksissa hytissä. Tämä tietysti siksi, että prostituoitu ei säikähtäisi hytissä olevaa hevosta. Känniselle itseään myyvälle naiselle ei hevosesta tietenkään oltu kerrottu.

Kun hommat oli hoidettu, nainen sanoi hytin ulkopuolella:

- Teiltä kahdelta se on satanen mieheen, mutta tuo hyttiin jäänyt mokkatakkinen saa ilmaiseksi.

Poliisilaitoksella kuulusteltiin verojohtajaa, jonka yli oli joku ajanut.

Kuulustelija kysyi:
- Ettekö ehtinyt nähdä edes rekisterinumeroa?

Verojohtaja:
- No en, mutta sen naurun minä kyllä tunnistaisin vaikka unissani.

Eräs laihialainen konsultti oli toiminut innokkaasti henkilökunnan vähentämiseksi monessa yrityksessä.

Kuolema korjasi hänet ennen aikojaan ja hautajaisia sitten pidettiin. Kun arkkua lähdettiin kantamaan ulos siunauskappelista, arkusta kuului koputusta ja heikko ääni kysyi:

- Mitäs miehiä te olette?
- Ollaanpahan vaan ruumiinkantajia.
- Montako teitä on?
- Kuusi, kuten aina.
- Kaksi pois, kyllä se menee neljälläkin.

Oli öky talo ja siellä pahankurinen akka, sekä väkeviin menevä isäntä.

Kerran kun isäntä oli tulossa kännissä kotiin, niin hän arveli akan taas olevan kaulimen kanssa vastassa.

Koska isäntä tiesi mitä taas oli tulossa, niin hän meni talliin, otti hevosen ja vei sen oven eteen. Isäntä koputti oveen ja kun akka aukaisi oven, niin hevonen potkaisi niin, etttä akka lensi talon takaikkunasta pihalle ja kuoli.

Hautajaisissa sitten pappi ihmetteli kun seurasi leskeksi jäänyttä isäntää. Nimittäin kun isäntä kätteli surunvalittajia, toisille niistä isäntä vain nyökkäsi ja toisille hän puisti päätä.

Pappi kysyi mistä moinen johtui, niin isäntä selitti, että toiset ottivat kovasti osaa suruun, mutta toiset taas kysyvät, että onko hevonen myytävänä.

Pekka oli markkinoilla myymässä perunoita, kun häneltä äkkiä pääsi valtava pieru. Kaikki markkinoillaolijat räjähtivät nauramaan. Pekka palasi kotiin häpeissään. Häntä hävetti niin kauheasti, että hän lähti kotikaupungistaan ja kierteli ympäri maailmaa vuosikaudet. Viimein hän uskaltautui palaamaan kotikaupunkiinsa luulleen häpeällisen tapahtuman jo unohtuneen. Kotikaupunki oli muuttunut. Taloja oli purettu ja uusia oli rakennettu. Markkina-aluekin oli aivan erinäköinen. Sen reunaan oli ilmestynyt uusi rakennus. Pekka rohkaisi itsensä ja kysyi eräältä mieheltä:
– Milloin tuo talo on rakennettu?
– On siitä jo aikaa. Se rakennettiin kuusi vuotta, kaksi kuukautta ja kahdeksan päivää sen jälkeen, kun Pekka pieraisi markkinoilla.

Miksi orava ei osannut ratkaista sanaristikkoa?
- Siinä oli sille liikaa pähkinää purtavaaksi

Millä kalat neulovat ja virkkaavat?
- Kalapuikoilla.

Vitsien Vitsit artikkelit