Kuuntele Otteita lääkäreiden saneluista - Osa 2

Poimintoja vitseistä

Savolainen mäkkärissä:

- Ja mitäs teille?
- Mitteepä tässä, kiitos vuan kysymästä.

- Tarkoitan siis, mitä te syötte?
- Purkkoo. Tästä on kyllä männä jo maku.

- Mutta mitä te tilaatte nyt?
- Savon Sanomia ja Aku Ankkoo, mutta nyt ottaesin hampurilaesen.

- Selvä. Ja minkähän hampurilaisen?
- No se on se systeemi, jossa on pihvi ja kaks kuorta. Pitäs teijän tiällä tietee.

- Syötkö täällä?
- Sillon tällön.

- Öh... siis syötkö täällä nyt tällä hetkellä?
- Purkkoo vieläkiin, mutta maku on männä jo.

- Puhun tilaamastasi hampurilaisesta. Tuleeko se mukaan?
- Kah, jos se vuan tahtoo.

- Siis otatko mukaan?
- Tule vuan, jos halluut.

- Selkeä kysymys: syötkö tilaamasi ruoan täällä?
- Onko siellä tilloo? Aattelin kyllä että tuolla pöyvässä...

- Hyvä on. Saako laittaa kaikki mausteet?
- Jos ne vuan mahtuu, vähän kyllä eppäelen.

- Eli, kaikkia mausteita vai ei kaikkia mausteita?
- Joo... vuan kanelin suap jättee poekkeen.

- Eipä sitä kyllä yleensä... no, kaikkia muita saa siis panna?
- No sepä oli aeka suora ja hävytön kysymys, hävetkee nyt vähäsen.

- Voi helvetti teidän kanssa!!
- Vai niin, että tällasta palavelua. Taijanpa sitten jättee tilloomatta ja hakkee torilta muikkukukon...

Mikä on kenkäkauppiaan lempiasiakas?
- Tuhatjalkainen.

Turkulaiset veljekset Sven ja Åke päättivät tehdä oikein kunnon metsästysreissun Afrikkaan. Matka varattiin ja reissupäivä koitti. Afrikan savanneille saavuttuaan veljekset päättivät hajaantua erikseen paremman saaliin toivossa. Vaikka Turusta olivatkin, sopivat kuitenkin pienenä varokeinona että jos jompikumpi joutuu hätään tai he eivät löydä toisiaan, niin ammutaan ilmaan ja näin toinen voi paikantaa toisen.

No päivä kului poikien etsiessä saalista kumpikin omalla tahollaan. Kun ilta sitten alkoi laskeutua savannin ylle ja julmat pedot heräilivät puskistaan, eivätkä veljekset olleet toisiinsa törmänneet, alkoi Sven hieman hätääntyä ja ampui ilmaan. Odotteli aikansa, mutta kun veikkaa ei näkynyt eikä kuulunut, hän päätti ampua uudestaan ilmaan. Taas kului pitkä tovi, eikä Åkesta havaintoakaan.

Juuri kun Sven oli ampumassa vielä kerran ilmaan, Åke ilmaantui paikalle kuin tyhjästä. Sven huokaisi hartaasti ja sanoi: ”Hyvä että tulit, minulla on enää yksi nuoli jäljellä.”

Kuvittele, että olet loputtomalla narulla, josta et pääse pois hyppäämällä, tippumalla tai kävelemällä.

Miten pääset pois tuolta loputtomalta narulta?
- Lopetat kuvittelun!

- Tohtori, paljonko elinaikaa minulla on jäljellä?
- Kymmenen.
- Vuottako? Minähän ehdin tehdä siinä ajassa vaikka mitä!
- Yhdeksän... Kahdeksan...

Hannu Siitonen oli aikanaan erinomainen keihäänheittäjä.

Kisapaikoilla norkoilevilta tytöiltä oli joskus tapana kysyä:

- Odottaako tytöt Siitosta?

Koira, hevonen ja lehmä kilpailivat siitä, kuka heistä on tärkein sodassa.

Koira aloitti:
- Minä vahdin rintamalla korsuja ja etulinjaa vihollisilta.

Hevonen vuorostaan:
- Tuo nyt ei ole vielä mitään. Minäpä vedän raskaita haupitseja sekä soppatykkejä.

Lehmä totesi:
- Teille on annettu vain huoltohommia... Minäpä “ammun“!

Nunna soitti hädissään gynekologille:
- Haluan päästä heti vastaanotolle, koska pissatessani tulee ulos samaan aikaan myös postimerkkejä!

Gynekologi kuunteli ihmeissään ja käski nunnan tulla heti vastaanotolleen, koska ongelma oli sellainen, ettei vastaavaa ollut sattunut hänelle koko hänen pitkän uransa aikana.

Nunna saapui nopeasti sairaalaan ja kiipesi tutkimuspöydälle. Gynekologi alkoi tehdä työtään ja vähän aikaa tutkittuaan, aloitti hillittömän naurunremakan!

Nunna kysyi hädissään:
- Mitä siellä näkyy?

Lääkäri vastasi, pyyhkien samalla naurukyyneleitä poskiltaan:
- Eivät nämä mitään postimerkkejä täällä ole, vaan sinisiä Chiquita-merkkejä!

Kun näkee kaksi asianajajaa keskustelemassa, mistä tietää että on tosi kylmää?

- Molempien kädet ovat omissa taskuissa.

Iso-Arska ja hänen tyttöystävänsä olivat ajelulla. Yhtäkkiä Arska pieraisi. Mitä Arska sanoi?
- Haista la pieru, baby!

Vitsien Vitsit artikkelit