Kuuntele Otteita lääkäreiden saneluista - Osa 2

Poimintoja vitseistä

Mies oli jo tunnin turhaan etsinyt vapaata parkkipaikkaa ja hän oli jo vähällä myöhästyä erittäin tärkeästä kokouksesta.

Paniikki alkoi vallata miehen ja hän epätoivoisena nosti katseensa ylöspäin ja jupisi itsekseen:

- Hyvä jumala, jos nyt löydän parkkipaikan, niin lupaan käydä kirkossa joka sunnuntai ja lopetan vihdoin sen viskin kittaamisen.

Siinä samassa miehen eteen ilmestyi tyhjä parkkipaikka kokouspaikan vierestä!

Mies:
- Joo... Anti olla. En tarviikkaan apua. Löysinkin jo yhden.

Milloin jaat blackjackissa kympit?
- Silloin kun pöytä on täynnä ja kaverisi haluaa pelata.

Puolalaiselta laivamuusikolta kysyttiin miksi hän soittaa aina niin huonosti.

Vastaus oli:
- Hyvä soitto huono raha, huono soitto sama raha.

Suuren ruotsalaisen tehtaan toimitusjohtaja Håkan meni liikematkalle New Yorkiin.

Hotellin hississä hän tapasi sattumalta kauniin naisen Yvonnen. Valitettavasti tämä nainen oli ranskalainen, eivätkä he ymmärtäneet toisiaan.

Ruotsalainen otti esiin kynän ja paperia ja piirsi siihen taksin kuvan. Yvonne nyökkäsi ja he menivät taksilla kävelylle puistoon. 

Håkan piirsi kuvan ravintolasta ja ranskatar suostui jälleen. Niinpä he menivät syömään.

Ravintolassa Håkan piirsi vihkoonsa kaksi tanssijaa ja niin matka jatkui kohti yökerhoa.

Parin tunnin päästä Yvonne pyysi saada kynän ja paperia, jolloin hän piirsi kuvan parisängystä. Håkan hämmästyi...

... Hän ei koskaan saanut selville, miten Yvonne tiesi, että hän on Ikeassa töissä.

Viisi korkea-arvoista upseeria oli matkalla sotaharjoituksiin. He huomasivat autonsa ikkunasta armeijan kuorma-auton, joka oli juuttunut liejuun.

Upseerit päättivät iskeä saappaansa saveen, kääriä hihansa ja auttaa auton takaisin kovalle maalle. Aikansa hikoiltuaan ja uurastettuaan he onnistuivatkin.

Yksi upseereista kysyi autonkuljettajalta:
- Olipa yllättävän raskasta! Mitä sinulla oikein on kyydissä?

Kuljettaja vastasi:
- Kolmisenkymmentä sotamiestä.

Pikku-Kallella oli äidinkielen tunti. Opettaja kysyi mikä on adjektiivi.

Pikku-Kalle nosti reippaasti kätensä ja huusi riemastuneena:
- Se on kun minusta kasvaa Iso-Kalle, pitkä parta ja isot munat.

Mikä Postimies Patesta tuli kun hän meni eläkkeelle?
- Pate.

Nuori koodari matkusti vanhemman projektin johtajansa kanssa junalla ATK-alan konferenssiin.

Heitä vastapäätä istui kaunis nuori neito isoäitinsä kanssa. Nuorella koodarilla ja neidolla oli selvästi jotain flirttiä ilmassa, koska he loivat toisiinsa pitkiä katseita...

Äkkiä juna ajoi tunnelliin ja juna pimeni täysin. Pimeydesssä kuului selkeä suudelman-moiskaus, minkä jälkeen mojova läpsäyksen ääni!

Matka jatkui hiljaisuudessa ja mummo mietti itsekseen:
- Aika röyhkeää tuolta nuorelta mieheltä, käyttää tilannetta hyväkseen ja suudella noin vain, minun pojantytärtä... Onneksi tyttö antoi hänelle kelpo läpsäytyksen!

Projektin johtaja mietti:
- Enpä olisi uskonut, että tuolla nuorella miehellä on rohkeutta suudella tuota tyttöä. Harmi vain, että tyttö pimeässä tähtäsi huonosti ja kelpo läpsäisy osuikin minun poskeeni...

Tyttö mietti:
- Todella mukavaa, että toi söpö nuori mies suuteli minua varkain. Ikävää, että isoäidin piti sitten läpsäistä häntä sillä tavalla...

Nuori koodari mietti:
- Mikä loistopäivä! Sain samalla kertaa harvinaisen tilaisuuden sekä suudella kaunista naista, että läimäyttää kusipäistä pomoani!

Vanha varakas rouva meni teettemään testamenttia asianajajalle:
- Minulla kun ei ole yhtään poikaa tekisin testamentin Suomen Partiopojille.

Johon asianajaja vastasi:
- Minä voin ruveta pojaksenne ja olen vanha partiopoika.

Olin eilen jatkoilla yhden muijan luona ja juuri pääsemässä pukille kun ovikello kilisi ja muija kuiskas et on äijä päässy näköjään Kakolasta lomille.

- No jopas, varmasti alko vituttaa?

- No ei alkanu. Otin kamat kainaloon ja singahdin parvekkeelle pukemaan. Oli pimeetä ja vettä sato ihan saatanasti joten oli äkkiä puettava ettei ois jäätyny pystyyn!

-No se kai vitutti?

-No ei vituttanu. Akka päästi sen Kakolan karjun sisään joten menin hädissäni roikkumaan parvekkeen reunalta sormien varassa. Eihän sitä tiedä mitä tuollaset linnakundit saa päähänsä.

-No siinä kai jo vitutti?

-No ei se vituttanu. Mutta se arpinaama tuli partsille röökille, kurkkas kaiteen yli ja huomas mut siinä roikkumassa. Se saatana tumppas röökin mun käteen ja runttas kengällä vielä mun sormien päälle!

-No SE nyt ainaki vitutti?!

-No ei sekään. Mutta sitten se kaivo mulkkunsa esiin ja kusta lorotteli suoraan mun päälle ja nauroi vielä paskaset naurut kyytipojaks!

-No siinä ainakin oli vitutuksen paikka?

-No ei. Mutta sitten vilkasin alaspäin ja maahan oli 30 cm:n matka. Silloin alko vituttaa...

Vitsien Vitsit artikkelit