Kuuntele Otteita lääkäreiden saneluista - Osa 2

Poimintoja vitseistä

Mitä eroa on viisaalla blondilla ja ufolla?
– Ufoista on tehty havaintoja.

Väyrynen ilmestyi tatskapuotiin ja ilmoitti haluavansa oikeaan otsalohkoonsa tosi ison, monimuotoisen, ruskean tatuoinnin.

Vähän asiaa ihmetellen ajeli tatuoitsia Väyryseltä tukan pois oikealta puolelta otsaa ja alkoi tatuoida siihen ison musteläiskän näköistä länttiä.

Parin tunnin kuluttua tatuointi oli valmis ja hirveän näköinen muodoton läiskä punersi vielä verestäen Väyrysen otsassa.

Kun Paavo kaiveli tiskillä lompsaansa maksaakseen, ei puodin pitäjä malttanut olla kysymättä, oliko Paavolla joku erityinen syy tatuoittaa tuollainen mitään tarkoittamaton läiskä loppuelämäkseen otsaansa.

Tähän Väyrynen vakavana:

- No, olimme taannoin Mihail Gorbatshovin kanssa illallisella keskustelemassa Suomen ja Neuvostoliiton suhteista ja puheenvuoroni jälkeen nousi Gorbatshov kunnioittavasti ylös tuolistaan, naputti omaa ruskeaa läikkäänsä otsassaan ja sanoi:
“...taitaa toveri Väyryseltä puuttua täältä jotain?“

Mikä on Japaniksi saunan laude?
- Mokomaki Hikirima

Mitä vihainen puuseppä teki verstaallaan?
- LaatiKostoa.

Mies meni psykiatrille ja valitti että kun häntä niin pelottaa.

Psykiatri:
- No mikä pelottaa?

Mies:
- Pelkään, että kana syö minut.

Psykiatri:
- Eihän toki, miksi niin luulet?

Mies:
- No koska minä olen siemen niin kana voi syödä minut ja pelkään kauheasti koko ajan.

Psykiatri:
- Et sinä ole siemen vaan ihminen, joten sinulla ei ole mitään pelättävää. Kas tässä kotiharjoituksia, tee nämä ja tule viikon päästä uudestaan käymään.

Mies tuli viikon päästä sitten uudestaan ja kertoi, että harjoitusten avulla hän oli vihdoinkin ymmärtänyt, että hän on ihminen eikä siemen. Mutta silti hän jatkuvasti pelkäsi, että kyllä se kana hänet vielä popsii poskeensa.

Psykiatri ihmetteli että miksi mies vieläkin pelkäsi.

Mies:
- No vaikka minä olenkin ymmärtänyt, etten ole siemen vaan ihminen, niin mistä se kana sen tietäisi?!

Nainen oli päättänyt hankkia perheeseen lemmikin. Hän halusi mahdollisimman vaivattoman, helppohoitoisen ja siistin, joko linnun tai kalan.

Eläinkaupassa hän sitten ihastui eksoottiseen papukaijaan. Se oli iso ja komea, mutta ällistyttävän halpa!

Kauppias selitti, että se tosiaan on oikein upea eläin ja puhuvankin vielä mutta ainoa ongelma on, että se on elänyt koko elämänsä bordellissa ja sen kielenkäyttö on sen mukaista... mikä selittää myös halvan hinnan.

Nainen ei ollut moksiskaan moisesta. Eiköhän sen kanssa toimeen tule, ja raahasi linnun kotiin.

Kotona papukaija sitten tokaisi:
- Uusi hieno bordelli ja uusi kaunis emäntä! Polly on niin iloinen!

Nainen oli moisesta kohteliaisuudesta ilahtunut vaikkakin hämillään.

Sitten perheen tytär tuli koulusta kotiin, mihin Polly kaakatti:
- Uusi kaunis ja nuori huora! Polly on niin iloinen!

Sitten tuli isoäiti katsomaan moista eksoottista ihmettä ja Polly tokaisi:
- Uusi kaunis vanhempi huora, kauniin emännän seurassa! Kyllä Polly on niin iloinen!

Naiset kikattelivat papukaijan “kohteliaisuuksille“.

Yöllä nainen heräsi siihen, kun hänen miehensä saapui kotiin työmatkalta. Hän kuuli papukaijan kiljaisevan kovaan ääneen:

- Terve Ilpo, vanha kaveri! Kyllä Polly on niin iloinen!

Miksi useimmat elinkautisvangit ovat naimattomia miehiä?
- Heille vapaus on etusivujalla.

Miksi Kanadassa ei kannata mennä metsään pimeän tultua?
- Koska silloin puista putoilee isoja harmaakarhuja.

Miksi Kanadanmajavilla on litteä häntä?
- Ne menivät metsään pimeän tultua.

Vanha pariskunta meni pikaruokalaan ja jakoi puoliksi hampurilaisen ja ranskalaiset.
Muuan rekkamies sääli vanhaa paria ja tarjoutui ostamaan molemmille oman aterian.

”Ei hätää”, aviomies sanoi. ”Me jaamme kaiken.”

Hetken kuluttua rekkamies huomasi, ettei vaimo ollut haukannut palaakaan. ”Voin tosiaan
ostaa vaimollenne oman aterian”, hän sanoi.

”Hän saa kyllä syödäkseen”, aviomies vakuutti. ”Jaamme kaiken.”

Rekkamies ei vakuuttunut ja tiukkasi vaimolta: ”Miksi ette syö?”

”Koska odotan tekohampaita!” vaimo huusi.

Kaksi melkolailla vaiteliasta maalaisukkoa, tapasivat käydä joskus harvoin toistensa luona kylässä.

Toinen ukoista koputti pitkästä aikaa naapurinsa ovea ja asteli tupaan.

Meni varmaan kolme varttia, kunnes talon isäntä kiikkustuolissa istuen rohkeni kysyä:
- No onkos ulkona kylmä?

Siihen vieras vastasi:
- Mitä nyt pari astetta pakkasta.

Johon isäntä:
- Siitä nyt ei kannata paljon puhua.

Vieras sanoi:
- En minä olis puhunutkaan, jos sinä et olis kysynyt.

Vitsien Vitsit artikkelit