Kuuntele Otteita lääkäreiden saneluista - Osa 2

Poimintoja vitseistä

Sokea mies meni puutavaraliikkeeseen ja kysyi saada tavata työnjohtajaa.

- Hyvää päivää, olisiko teillä mahdollisesti vapaita työpaikkoja?

Työnjohtaja vastasi:
- Mutta tehdän olette sokea, ettehän te voi täällä töitä tehdä.

Sokea vastasi varmana:
- Pystyn kyllä tunnistamaan kaikki puulajit ja koot näkemättäkin, riittää kun vain haistelen niitä.

Työnjohtaja näytti epäilevältä ja sanoi haluavansa tehdä kokeen, muuten hän ei suostu uskomaan. Hän haki lautavarastosta kaksimetrisen koivupätkän ja toi sen sokean nenän eteen.

Sokea kommentoi:
- Koivua, parimetrinen.

Työnjohtaja:
- Ei hullumpaa.

Työnjohtaja palasi takaisin lautavarastoon. Hetken kuluttua hän palasi kakkosnelonen kainalossaan ja alkoi heiluttaa sitä sokean edessä.

Sokea sanoi varmana:
- Tämä on tammea, puolentoista metrin pätkä kakkosnelosta.

Työnjohtaja oli todella vaikuttunut, mutta halusi vielä yrittää testata sokeaa.

Hän pyysi sihteeriään riisuutumaan alasti ja tulemaan sokean miehen eteen.

Sokea mies haisteli ylhäältä, haisteli alhaalta, mutta ei tunnistanut mistä oli kysymys.

- Voisitko kääntää laudan ympäri, josko voisin haistella vielä toiseltakin puolelta?

Sihteeri kääntyi ympäri ja sokea mies haisteli uudelleen, ensin ylhäältä ja sitten alempaa.

Lopulta sokea veikkasi:
- No en ole ihan varma tästä, mutta veikkaan että kyseessä on 170-senttinen silakkatroolarin paskahuusin ovi.

Suomalaisia urheiluseuroja:

– Alapään Koitto
– Lopen Uupuneet
– Melanvilauttajat
– Mikkelin Kittaajat
– Vetelin Kuivat

Miten muutat tiskikoneen lumilingoksi?
- Anna vaimolle lapio.

Pikku-Kalle oli isänsä kanssa iltakävelyllä.

Pikku-Kalle näki kun katulamppu syttyi ja siinä samassa hän huusi isälleen:

- Isä soita palokunta! Katulamppu palaa!

Mitä psykiatri sanoi lenkkimakkarasta maistettuaan sitä?
- Ei hullumpaa.

- “Joillakin ampumahiihdon naisilla oli isompi etureikä“, sanoi Kaisa Mäkäräinen.

Mitä yhteistä on Roope ankalla ja Klonkulla?
- Molemmat ovat laihialaisia.

Sattuipa kerran, että muuan mies ajeli täyssähköisellä Hyundai Kona -katumaasturillaan maantiellä menemään.

Kuinka ollakaan, Konaan tuli moottorivika ja matka katkesi. Onneksi Kona oli viisaasti hajonnut juurikin autokorjaamon viereen.

Ei muuta kuin autoa korjaamolle työntämään.

Ikävä kyllä, korjaamo paljastui Volvon merkkihuolloksi, mutta ystävällinen korjaamopäällikkö lupasi kuitenkin hoitaa Konan kuntoon. Antoipa vielä kahvimukin käteen, ohjasi nojatuoliin istumaan ja pyysi odottamaan puolituntia.

Puolen tunnin päästä mies saikin autonsa. Hän lähti ajamaan ja ihmetteli, kuinka tehokas moottorista olikaan tullut. Kiihtyvyys oli aivan toista luokkaa kuin ennen!

Kahdensadan metrin ajon jälkeen Kona kuitenkin pysähtyi kuin seinään. Mies ihmetteli hetken ja kokeili käynnistää uudelleen. Taas auto kulki kuin unelma, mutta vain kaksisataa metriä.

Lopulta mies käänsi Konansa ja ajoi kahdensadan metrin töksäyksin takaisin korjaamolle. Meni sitten valittamaan korjaamopäällikölle koneessa olevan vikaa.

Korjaamopäällikkö antoi uuden kahvimukin ja sanoi, että viidentoista minuutin päästä Kona on varmasti kunnossa.

Ja niin kävikin. Varttitunnin päästä mies sai rakkaan katumaasturinsa, teki koeajolenkin ja auto kulki kuin unelma. Ei enää töksähdyksiäkään.

Uteliaana hän kysyi korjaamopäälliköltä, mikä koneessa oli oikein ollut vikana.

Korjaamopäällikkö selitti, että eihän heillä Hyundain täyssähkömoottoreita varastossa ollut, oli pitänyt laittaa Volvon tuulilasinpyyhkimen moottori.

Ensiasennuksessa asentaja oli vain unohtanut sen tihkuasentoon.

Vuoden 1000 ja risat tienoilla joukko Ruotsissa ryöstöretkellä olleita suomalaisia joutui ruotsalaisten viikinkien vangeiksi.

Kuningas Eerik Verinen tuumi mitä tehdä. Helpointa olisi panna päät poikki tai myydä vangit orjiksi. Kuningas ajatteli kuitenkin, että hän voisi suojata valtakuntaansa suomalaisten rosvoretkiltä kiduttamalla näitä ennenkuulumattoman kauhealla tavalla. Sitten heidät voisi päästää kotiin varoittavina esimerkkeinä.

Kuningas Eerik Verinen kutsui luokseen pääkiduttajansa Orm Kyysilmän määräten tämän suunnittelemaan kaikkia entisiä hirveämmän kidutuslaitteen.

Laite valmistui aikanaan. Siinä oli avanto ja rannalle rakennettu pieni hirsimökki, jossa oli tuliseksi kuumennettu kivikasa ja lautatelineet. Lautatelineillä oli kasa oksakimppuja, jotka oli tuotu lampaille varatusta kerppuvarastosta.

Kidutus alkoi kuningas Eerik Verisen edessä. Suomalaiset pakotettiin riisuutumaan ja ajettiin keihäillä pistellen lautatelineille. Kivikasalle heitettiin vettä, jolloin suomalaiset olivat läkähtyä höyryyn. Savun ja höyryn seassa heidän oli pakko ruoskia toisiaan oksakimpuilla.

Vähän ajan kuluttua suomalaiset ajettiin kuumuudesta avantoon uimaan. Muutamat pakotettiin jopa pyörimään lumessa. Sitten suomalaiset ajettiin taas kuumaan hirsipirttiin ruoskimaan toisiaan ja sieltä jälleen avantoon.

Näin jatkettiin kymmenkunta kertaa. Kun kidutus loppui ja vähissä hengissä olevat suomalaiset lähetettiin uhkausten saattelemina kotiin, kuningas Eerik Verinen otti ranteestaan kultarenkaan, antoi sen Ormille ja sanoi:

- Mainiota työtä! Tätä opetusta suomalaiset eivät tule unohtamaan ainakaan tuhanteen vuoteen!

Poika kysyi isältään:
- Iskä, kuka oli meille tulossa viime yönä kylään?

Isä ihmetteli:
- Ei kukaan, kuinka niin?

Poika:
- No kun mä kuulin, että äiti huusi ettei saa laskea sisään.

Vitsien Vitsit artikkelit