Kuuntele Otteita lääkäreiden saneluista - Osa 2

Poimintoja vitseistä

Kaksi kuukautta siitä, kun pikku-Kallen vanhemmat olivat eronneet, Kalle kuuli outoa ääntä äidin makkarista.

Hän hiipi kynnykselle ja raotti ovea. Hän näki äidin makaavan alastomana sängyllään, hyväilevän vartaloaan ja vääntelehtivän ja voihkivan ja huohottavan:

- Haluan miehen...

Tätä jatkui useampana iltana viikossa. Sitten Kalle kuuli vieläkin oudompia ääniä äipän makkarista. Hän hipsi katsomaan ja näki äidin sängyssä mutta siellä oli kuin olikin alaston mies äidin kanssa!

Tämän nähtyään, Kalle ryntäsi huoneeseensa, riisui itsensä alasti, meni sänkyyn ja alkoi kiemurrella, hyväillen itseään ja samalla voihkien:

- Haluan uuden pyörän...

- Koirani on kova valehtelemaan.

- Höpö höpö, ei sellaisia koiria olekaan.

- Odotahan kun kuulet... Musti, hei. Mitä kissa sanoo?

- Hau hau...

Mies kertoi naapurilleen:
- Ei sitä turhaan sanota, että itäsuomalaiset ovat iloista kansaa!

Naapuri kysyi:
- Missä sinä olet itäsuomalaiseen luonteenlaatuun päässyt tutustumaan?

Mies:
- Kävimme vaimon kanssa Savonlinnassa. Ei tarvinnut sanoa kuin että olemme Turusta, kun he jo alkoivat hekotella.

Pikku-Kalle osoitti sormellaan kadulla paritteleva koiria ja kysyi isältään, mitä eläimet tekevät.

Isä keksi nopean selityksen:
- Katsohan, tuo takimmainen koira on varmaankin loukannut käpälänsä ja tuo etummainen koira yrittää auttaa ja kantaa sitä.

Kalle tuumi:
- Voihan vittu... ihan niin kuin ihmiset! Heti, kun yrittää auttaa jotakuta, niin joutuu nussituksi.

Asuipa aikoinaan eräässä arabivaltiossa hallitsijana sulttaani Ahmed.

Eräänä päivänä, kun hän oli rukoilemassa moskeijassa, häneltä pääsi kuuluva pieru. Se oli niin suuri pyhäinhäväistys, että Ahmed pakotettiin maanpakoon vielä samana päivänä.

Vuodet ja vuosikymmenet kuluivat. Sulttaani Ahmed, nyt jo vanha mies, oli ollut 40 vuotta maanpaossa ja hän päätti palata kotimaahansa, nähdäkseen tunnistaako häntä enää kukaan ja muistaako kukaan enää hänen noloa pieruaan moskeijassa. 

Ahmed asteli vanhan kotikaupunkinsa katuja ja kukaan ei häntä enää tunnistanut.

Ahmed ajatteli:
- Hienoa. Nyt minua ei enää tunneta. Voin varmaan jäädä taas pysyvästi tänne asumaan.

Hyväntuulisesti vihellellen Ahmed ryhtyi juttusille erään basaarikauppiaan kanssa:

- Olen asunut pitkään muualla ja nyt päätin palata kotikaupunkiini. Täällä ei näemmä ole 40 vuoden aikana paljon muuttunut.

Siihen kauppias vastasi:

- No eipä juuri... Paitsi tuo moskeija. Se purettiin vuosikymmeniä sitten, samalla viikolla kun sulttaani Ahmed pieraisi.

Kasinolta soitettiin Sepolle:

- Meillä on yllätyskilpailu. Jos vastaat ensimmäiseen kysymykseeni “ei“, niin voitat 75,000 euroa. Oletko valmis?

Seppo:
- Kyllä!

Poliisi löytää kuolleen koiran Nordenskiöldinkadulta.

Hän kaivaa esiin muistivihkonsa ja alkaa kirjoittamaan:
- Löydetty kuollut koira Noord.. äsh, nurd.. äsh nöörd. äsh..

Poliisi tarttuu koiraa tassusta ja raahaa sen Reijolankadulle ja kirjoittaa vihkoonsa:
- löydetty kuollut koira Reijolankadulta.

Turun spermapankkiin valittiin yksi Tamperlainenkin luovuttaja.

Kaikki muut luovuttajat olivat turkulaisia, jotka kovasti asianlaitaa ihmettelivät:

- Kui oikke ne tamperlelaisii liemii tänne viititsivätki otta, meidän sperma kun ons kuitekki parempi kun se on käsintehtyäki.

Mitä yhteistä on vauvalla ja palolla?
- Molemmat syötetään.

Miksi blondilla on paljon kelloja leikkaussalissa?
- Koska aika parantaa haavat

Vitsien Vitsit artikkelit