Kuuntele Otteita lääkäreiden saneluista - Osa 2

Poimintoja vitseistä

Laihialainen ilotalossa:
- Mitä maksaa yksi meno-paluu?

Yksinäinen leski, 70-vuotias nainen päätti, että olisi aika etsiä rinnalle mies jakamaan elämän viimeisiä vuosia. Täten hän laittoi ilmoituksen paikalliseen sanomalehteen:

“Halutaan mies! Pitää olla saman ikäinen, ei saa hakata minua, ei saa juoksennella muiden naisten perässä ja täytyy vielä olla hyvä petipuuhissa. Kaikki hakijat tulkoot käymään henkilökohtaisesti!“

Seuraavana aamuna nainen kuuli ovikellonsa soivan.

Yllätyksekseen oven takana oli harmaahiuksinen herrasmies, joka istui pyörätuolissa. Hänellä ei ollut käsiä eikä jalkoja.

Leski sanoin miehelle:
- Et kai kuvittele minun valitsevan sinua? Katso nyt sinua, eihän sinulla ole jalkoja!

Pyörätuolissa istuva herrasmies hymyili vienosti ja vastasi:
- Niin ja sen takia en voi juosta vieraissa!

Leskirouva totesi:
- Mutta eihän sinulla ole käsiäkään!

Jälleen vanha herrasmies hymyili ja tokaisi virne kasvoillaan:
- Niin ja sen vuoksi en voi ikinä hakata sinua.

Leski nosti hieman kulmakarvaansa kysyessään mieheltä viimeisen kysymyksen:
- Oletko sinä hyvä sängyssä?

Pyörätuolissa istunut raajaton vanhus nojasi taaksepäin valtava hymy kasvoillaa ja totesi:
- Miten sinä kuvittelit että minä soitin ovikelloa?

Laihialainen kuoli ja omaiset lähetti kuolinilmoitusta lehteen:

- “Kauko Nuukala kuollut “

Laihian Sanomista kerrottiin omaisille, että ilmoitus on liian lyhyt. Siinä pitää olla vähintään viisi sanaa.

Pian tuli korjattu kuolinilmoitus:

- “Kauko Nuukala kuollut. Mopo myytävänä.“

Mies sanoo vaimolleen:
- Olenko koskaan sanonut, että olet hyvä kokki?

Vaimo:
- Ei, et ole.

Mies:
- Ja silti vain jatkat kokkaamista?

Kolme sotilasta oli menettänyt yhden ruumiinosan.
Yhdeltä oli katkennut jalka, toiselta käsi, ja kolmannelta mulkku.

He menivät kirurgin luo:
- Onko täällä jalkoja? kysyi ensimmäinen.
- Ei ole kuin naisten käsiä, kelpaako? kysyi kirurgi.
- Ihan hyvin, vastasi sotilas.

- Onko täällä käsiä? kysyi toinen.
- Ei ole kuin naisten jalkoja, kelpaako? kysyi kirurgi.
- Mainiosti, vastasi sotilas.

- Onko täällä mulkkuja? kysyi kolmas.
- Nyt ovat valitettavasti mulkut päässeet loppumaan, mutta tuossa vastapäätä olevassa eläintarhassa on kuollut norsunpoikanen, kelpaako kärsä? kysyi kirurgi.
- No, kyllä se ihan hyvin saattaisi sopia, vastasi sotilas.

Kaikki kolme tulivat myöhemmin valittamaan ruumiinosistaan.

- Minun jalkani ei ole hyvä, aina kun tanssin valssia, niin jalka vie väärään suuntaan, sanoi ensimmäinen.
- Seuraava! huusi kirurgi.

- Minun käteni ei ole hyvä, aina kun menen aamulla kuselle, käsi havittelee mulkkuani, sanoi toinen.
- Seuraava, huusi kirurgi.

- No, mitäs sinulla on valittamista mulkustasi? kysyi kirurgi.
- Ei tässä muuta, mutta aina jos kävelen liian lähelle ruohoaluetta puistossa, kärsä tulee housusta esiin ja työntää tukon ruohoa perseeseeni.

Alzheimerin ensimmäisiä merkkejä kenties, kun vanha mies nousi seksin jälkeen sängystä ja sanoi:
- Pitääkö maksaa vai oletko vaimoni?

Mikä tai kuka on diplomi-insinööriä viisaampi?
- Saksanpaimenkoira.

Mielisairaalaan tuotiin potilas, joka kuvitteli olevansa Hitler. Hoitohenkilökunta mietti, mihin uusi potilas sijoitetaan.

Lääkäri oivalsi:
- No mutta hei. Meillähän on jo entuudestaan yksi potilas, joka myös kuvittelee olevansa Adolf Hitler. Laitetaan tämä uusi potilas samaan huoneeseen hänen kanssa.

Ja niin tehtiin.
Kuukauden kuluttua tuo potilas otettiin kuultavaksi.

Lääkäri kysyi:
- No, miten on mennyt, oletteko viihtyneet täällä?

Potilas:
- Kiitos, ihan hyvin.

Lääkäri:
- Entä kuvitteletko yhä olevamme Adolf Hitler?

Potilas:
- Ei, en. En minä ole Adolf Hitler. Minä olen Eva Braun.

Pikku-Kalle oli ollut tuhma ja joutui rangaistukseksi vaatekaappiin.

Hetken kuluttua äiti avaa oven ja kysyy:
- Joko Kalle on kiitti?

Kalle vastaa:
- Ovi kiinni, akka! Täällä vetää.

Nainen kävelee kauppaan, jossa myydään hyvin kalliita persialaisia mattoja.

Hän katselee ympärilleen, huomaa täydellisen maton ja asteleen sen luokse tutkiakseen sitä lähemmin.

Kumartuessaan tunnustelemaan maton koostumusta hän pieraisee kuuluvasti.

Hyvin nolona hän alkaa katselemaan ympärilleen samalla toivoen, ettei kukaan kuullut sitä, eikä myyjä ilmestyisi paikalle, ainakaan ihan vielä.

Kääntyessään takaisin maton puoleen hän huomaa myyjän ilmestyneen seisomaan viereensä:
- Hyvää päivää hyvä rouva. Kuinka voi auttaa teitä tänään?

Nainen, hyvin vaivautuneena:
- Paljonko tämä matto maksaa?

Myyjä vastaa:
- Hyvä rouva, jos te pierasitte pelkästään koskettaessanne sitä, tulette paskomaan housunne kun kuulette sen hinnan.

Vitsien Vitsit artikkelit