Kuuntele Otteita lääkäreiden saneluista - Osa 2

Poimintoja vitseistä

Postimiehellä oli kirjattu kirje Virtasen rouvalle. Kun rouva avasi oven, postimies huomasi olohuoneeseen levitetyn ison lakanan, jossa oli reikiä rivissä.

Postimies kysyi rouvalta:
- Anteeksi, mutta miksi lakanassanne on noin paljon reikiä?

Rouva kertoi:
- Meillä oli eilen aikuisten juhlat. Leikimme “kuka on kuka“-leikkiä, jossa miehet menivät lakanan taakse ja työnsivät kalunsa reijistä. Sitten naiset yrittivät tunnistaa kuka on kuka.

Postimies ihmetteli:
- Ohhoh! Kuulostaa hauskalta leikiltä. Kunpa olisin ollut paikalla.

Rouva:
- Niinpä... Nimenne kyllä mainittiin monta kertaa.

Mitä Korkeasaaren eläintenhoitaja sanoi, kun karhu karkasi?
- Nyt minua kohtasi otsonikato.

Opettaja kysyi:
- Montako ilmansuuntaa on?

Pikku-Kalle vastasi:
- Seitsemän.

Opettaja:
- Väärin. Niitä on kahdeksan.

Pikku-Kalle:
- Mutta kun eilen kerrottiin uutisissa, että presidentti oli syönyt lounaan.

Mummo näki viljakuormassa olevan traktorin ajavan sillalta jokeen.

Kotona hän kertoi vaarille innoissaan nähneensä komean siemensyöksyn.

Sokea mies meni puutavaraliikkeeseen ja kysyi saada tavata työnjohtajaa.

- Hyvää päivää, olisiko teillä mahdollisesti vapaita työpaikkoja?

Työnjohtaja vastasi:
- Mutta tehdän olette sokea, ettehän te voi täällä töitä tehdä.

Sokea vastasi varmana:
- Pystyn kyllä tunnistamaan kaikki puulajit ja koot näkemättäkin, riittää kun vain haistelen niitä.

Työnjohtaja näytti epäilevältä ja sanoi haluavansa tehdä kokeen, muuten hän ei suostu uskomaan. Hän haki lautavarastosta kaksimetrisen koivupätkän ja toi sen sokean nenän eteen.

Sokea kommentoi:
- Koivua, parimetrinen.

Työnjohtaja:
- Ei hullumpaa.

Työnjohtaja palasi takaisin lautavarastoon. Hetken kuluttua hän palasi kakkosnelonen kainalossaan ja alkoi heiluttaa sitä sokean edessä.

Sokea sanoi varmana:
- Tämä on tammea, puolentoista metrin pätkä kakkosnelosta.

Työnjohtaja oli todella vaikuttunut, mutta halusi vielä yrittää testata sokeaa.

Hän pyysi sihteeriään riisuutumaan alasti ja tulemaan sokean miehen eteen.

Sokea mies haisteli ylhäältä, haisteli alhaalta, mutta ei tunnistanut mistä oli kysymys.

- Voisitko kääntää laudan ympäri, josko voisin haistella vielä toiseltakin puolelta?

Sihteeri kääntyi ympäri ja sokea mies haisteli uudelleen, ensin ylhäältä ja sitten alempaa.

Lopulta sokea veikkasi:
- No en ole ihan varma tästä, mutta veikkaan että kyseessä on 170-senttinen silakkatroolarin paskahuusin ovi.

Miksi sinun on varottava ninjojen pieruja?
He ovat hiljaa - mutta tappavia.

Kuka on ainoa ihminen maailmassa, jonka mielestä kova kankkunen on mahtava juttu?
- Juha Kankkusen vaimo.

Oli aiemmin vain satamissa ja laitakaupungeilla asustava porttojen heimoon kuuluva, mutta on nyttemmin levinnyt parempiinkin piireihin. Seuraa usein Suurta Sukeltajaa ja auttaa tätä ahdistuksessaan, mutta vaatii kumisen sukelluspuvun.

Pesii paremmissa baareissa, kuuluu loislintuihin ja on valmis vaikka mihin. Ääni käheähkö, huorahtavan nikotteleva hik-hik-hik. Saa harvoin poikasia, vaikka pariutuukin usein.

Oli öky talo ja siellä pahankurinen akka, sekä väkeviin menevä isäntä.

Kerran kun isäntä oli tulossa kännissä kotiin, niin hän arveli akan taas olevan kaulimen kanssa vastassa.

Koska isäntä tiesi mitä taas oli tulossa, niin hän meni talliin, otti hevosen ja vei sen oven eteen. Isäntä koputti oveen ja kun akka aukaisi oven, niin hevonen potkaisi niin, etttä akka lensi talon takaikkunasta pihalle ja kuoli.

Hautajaisissa sitten pappi ihmetteli kun seurasi leskeksi jäänyttä isäntää. Nimittäin kun isäntä kätteli surunvalittajia, toisille niistä isäntä vain nyökkäsi ja toisille hän puisti päätä.

Pappi kysyi mistä moinen johtui, niin isäntä selitti, että toiset ottivat kovasti osaa suruun, mutta toiset taas kysyvät, että onko hevonen myytävänä.

Vitsien Vitsit artikkelit