Kuuntele Otteita lääkäreiden saneluista - Osa 2

Poimintoja vitseistä

Pikku-Kalle:
- Äiti, miten tehdään oliiviöljyä?

Äiti:
- Varmaan puristetaan niitä oliiveja niin kauan kunnes öljy on tullut.

Pikku-Kalle:
- Selvä, nyt sitten tiedän miten tehdään vauvaöljyä!

Pikku-Kalle kysyi saunassa äidiltä:
- Äiti mitä sinulla on haarojen välissä ja tuossa rintakehässä?

Äiti vastaa:
- Haarojen välissä on ikään kuin viidakko ja rintakehässä on ikään kuin tykit.

Seuraavaksi Pikku-Kalle kysyi isältä:
- Mitä sinulla on haarojen välissä?

Isä vastaa:
- Se on ikään kuin käärme

Yöllä ukkostaa ja Pikku-Kallea pelottaa, joten hän menee isän ja äidin väliin nukkumaan.

Juuri ennen kuin Pikku-Kalle oli nukahtanut hän sanoi äidilleen:
- Jos käärme luikertelee tänä yönä viidakkoon, niin ammu tykeillä.

Kuulitko sokeasta ja sydänsärkyisestä skunkista?
Hän rakastui pieruun.

Kalle tuli toiseksi juoksukilpailussa.

Kilpailun järjestäjä onnitteli häntä ja sanoi:
- Toiseen palkintoon kuuluu, että saa kätellä pääministeriä.

Kalle:
- Mieluummin potkaisisin häntä persuuksille!

Kilpailun järjestäjä:
- Pahoittelen, se on ensimmäinen palkinto.

Miksi Rölliä ei kastettu kirkossa?
- Kirkosta puuttui pilipipappi.

Miksi Rölli ei saanut kauluspaitaansa päälle siitä?
- Puuttui nilipinappi.

Miksi Röllin vene upposi?
- Siitä puuttui tilipitappi.

Miksi Rölli hukkui?
- Siltä loppui hilipihappi.

Mikä on maailman vaarattomin ase?
- PieraSinko?

Asuipa aikoinaan eräässä arabivaltiossa hallitsijana sulttaani Ahmed.

Eräänä päivänä, kun hän oli rukoilemassa moskeijassa, häneltä pääsi kuuluva pieru. Se oli niin suuri pyhäinhäväistys, että Ahmed pakotettiin maanpakoon vielä samana päivänä.

Vuodet ja vuosikymmenet kuluivat. Sulttaani Ahmed, nyt jo vanha mies, oli ollut 40 vuotta maanpaossa ja hän päätti palata kotimaahansa, nähdäkseen tunnistaako häntä enää kukaan ja muistaako kukaan enää hänen noloa pieruaan moskeijassa. 

Ahmed asteli vanhan kotikaupunkinsa katuja ja kukaan ei häntä enää tunnistanut.

Ahmed ajatteli:
- Hienoa. Nyt minua ei enää tunneta. Voin varmaan jäädä taas pysyvästi tänne asumaan.

Hyväntuulisesti vihellellen Ahmed ryhtyi juttusille erään basaarikauppiaan kanssa:

- Olen asunut pitkään muualla ja nyt päätin palata kotikaupunkiini. Täällä ei näemmä ole 40 vuoden aikana paljon muuttunut.

Siihen kauppias vastasi:

- No eipä juuri... Paitsi tuo moskeija. Se purettiin vuosikymmeniä sitten, samalla viikolla kun sulttaani Ahmed pieraisi.

Pikku-Kalle oli juuri päässyt koulusta ja meni kaupan kalatiskille. Siellä hän otti itsellensä numerolapun. Kun hänen vuoronsa sitten koitti, hän huusi BINGO.

Myyjä:
- Onneksi olkoon! Voitit itsellesi kilon perkeitä.

Pikku-Kalle sai perkeet paperipussiin ja laittoi ne reppuunsa.

Seuraavana päivänä:

Opettaja:
- Mikäs täällä nyt niin pahalta haisee; pieraisiko joku?

Pikku-Liisa:
- Ei, Kallen repusta tuo löyhkä tulee.

Opettaja:
- Niin niin, mietinkin miksi tuo haisee niin mädältä. Mutta Kalle, selitäppäs!

Pikku-Kalle:
- Äiti unohti muistuttaa.

Entisessä Neuvostoliitossa joka seitsemännellä perheellä oli “auto“. Tapana oli, että auton ostoon piti anoa lupa, sen jälkeen auto piti varata, maksaa etukäteen ja sen jälkeen piti vielä odottaa kahdeksan vuotta auton toimitusta.

Menipä Igor ajoneuvotoimistoon auton osto aikeissa. Hän anoi luvan, teki varauksen ja palasi seuraavalla viikolla maksamaan etukäteissuoritusta autosta.

Virkailija sanoi:
- Kaikki näyttää olevan kunnossa, auto toimitetaan teille tästä päivämäärästä lukien tasan kahdeksan vuoden päästä, voitte tulla noutamaan sen täältä.

Igor kysyi:
- Pitääkö minun tulla aamu vai iltapäivällä?

Virkailija:
- Jos joudutte odottamaan kahdeksan vuotta, niin onko noin merkityksettömällä asialla mitään väliä?

Igor:
- Kyllä. Nähkääs, putkimies tulee saman päivän aamupäivänä.

Suomalainen, ruotsalainen, norjalainen ja pappi kävelivät baariin.

Pappi vilkaisi muita ja tokaisi:
- Taidan olla väärässä vitsissä...

Vitsien Vitsit artikkelit