Kuuntele Otteita lääkäreiden saneluista - Osa 2

Poimintoja vitseistä

Pahinta on, kun luulee, että tulee kuiva pieru, mutta tuleekin vetelä paska...

Elämä on kuin penis,
usein kova ilman syytä.

Keskustalla on kuulemma kaksi hyvää.
- Ja ne molemmat on Kulmunilla!

Batman tapasi Teräsmiehen tutussa kapakassaan. Hän meni tervehtimään tätä ja kysyi kuulumisia.

Teräsmies muisteli:
- Olihan tässä yksi tapaus. Yhtenä päivänä alkoi tehdä hirveästi mieli naista.

Batman:
- Mitäs sitten teit?

Teräsmies:
- Lähdin siitä tietenkin lentelemään ja tähyilemään, näkyisikö missään sopivaa. Lentelinkin melkoisen tovin, kunnes sitten näin Ihmenaisen makaamassa huvilansa nurmikolla selällään aivan alastomana. Hän liikutteli vartaloaan siihen malliin, että tuntui olevan miehen tarpeessa. Niinpä minä pudotin housuni nilkkoihin ja syöksyin suoraan hänen syliinsä.

Batman:
- Sillä lailla! Hän mahtoi hämmästyä?

Teräsmies:
- Joo, mutta ei puoliksikaan niin paljon kuin Näkymätön Mies.

Pappi, lääkäri ja insinööri jonottivat vuoroaan golf-kentällä. Tuona aamuna heitä ennen oli erityisen hidas porukka, joten menivät puhumaan paikan omistajalle.

- Hei mikä noita kavereita ennen meitä vaivaa? Olemme odottaneet ainakin 15 minuuttia.

Omistaja vastasi:
- He ovat porukka sokeita palomiehiä, jotka menettivät näkönsä pelastaessaan orpokodin lapset tulelta. Annamme heidän pelata ilmaiseksi koska tahansa.

Porukka meni hiljaiseksi ja pappi tokaisi:
- Sepä surullista. Muistan heitä rukouksissani.

Lääkäri sanoi:
- Hyvä idea. Minäpä kysyn silmälääkärikollegaltani olisiko mitään tehtävissä.

Insinööri sanoi:
- Mikseivät he pelaa yöllä?

Mikko ja Elsa olivat olleet aviossa jo kauan.
Eräänä aamuna Mikko istui kahvipöydässä katsoen ikkunasta ulos ja Elsalleen sanoen:
- Tulee hieno päivä.

Keskustelu ei jatkunut sen pidempään eikä Elsakaan sen kummemmin juttuun kommentoinut.
Seuraavana aamuna, jälleen kahvipöydässä, Mikko katseli pilvettömälle taivaalle ja sanoi:
- Tuleepa kaunis päivä..

Edelleenkään ei keskustelu jatkunut pidemmälle, mutta Elsaa jäi sanonta jotenkin vaivaamaan.
Eipä kuitenkaan kommentoinut Mikon sanomaa millään tavoin.

Kolmantena aamuna kahvipöydässä Mikko katsoi jälleen ulkosalle ja sanoi:
- Tuleepa tosi kaunis päivä, suorastaan ihana.

Tähän Elsa kimmastui ja sanoi:
- Mitä kumman kaunista siellä nyt muka on? Onhan ilma sievä, mutta mitä tuosta joka aamu jankkaat!

Tähän Mikko sanoi kahviaan ryystäen:
- Sinähän kerran sanoit, että joku kaunis päivä minä kyllä tästä lähden.

Nainen oli päättänyt hankkia perheeseen lemmikin. Hän halusi mahdollisimman vaivattoman, helppohoitoisen ja siistin, joko linnun tai kalan.

Eläinkaupassa hän sitten ihastui eksoottiseen papukaijaan. Se oli iso ja komea, mutta ällistyttävän halpa!

Kauppias selitti, että se tosiaan on oikein upea eläin ja puhuvankin vielä mutta ainoa ongelma on, että se on elänyt koko elämänsä bordellissa ja sen kielenkäyttö on sen mukaista... mikä selittää myös halvan hinnan.

Nainen ei ollut moksiskaan moisesta. Eiköhän sen kanssa toimeen tule, ja raahasi linnun kotiin.

Kotona papukaija sitten tokaisi:
- Uusi hieno bordelli ja uusi kaunis emäntä! Polly on niin iloinen!

Nainen oli moisesta kohteliaisuudesta ilahtunut vaikkakin hämillään.

Sitten perheen tytär tuli koulusta kotiin, mihin Polly kaakatti:
- Uusi kaunis ja nuori huora! Polly on niin iloinen!

Sitten tuli isoäiti katsomaan moista eksoottista ihmettä ja Polly tokaisi:
- Uusi kaunis vanhempi huora, kauniin emännän seurassa! Kyllä Polly on niin iloinen!

Naiset kikattelivat papukaijan “kohteliaisuuksille“.

Yöllä nainen heräsi siihen, kun hänen miehensä saapui kotiin työmatkalta. Hän kuuli papukaijan kiljaisevan kovaan ääneen:

- Terve Ilpo, vanha kaveri! Kyllä Polly on niin iloinen!

Mies avautui parhaalle kaverilleen:

- Vaimo läksytti minua eilen ja sanoi, että minulla on kaksi vikaa, jotka pitää korjata. Ensinnäkään en mukamas koskaan kuuntele kun hänellä on asiaa. Ja toisekseen... jaa no nyt en muista että mitä hän sanoi.

Muuan pariskunta oli sopinut oman salakielensä rakastelutarpeelleen.

Kun isäntä kysyi puolisoltaan, olisiko pyykkiä, niin emäntä tiesi, mistä oli kyse ja sanoi:
- Kyllä sitä sen verran on.

Sitten kerran tapahtui niin, että kun isäntä kysyi, niin emäntä ei oikein ollut sillä tuulella ja tokaisi vain:
- Eipä ole!

No, sitten iltapäivällä tuli kuitenkin toisiin aatoksiin, kun arveli loukanneensa miestään ja sanoi päiväkahvin aikaan:
- Kyllä sitä kuitenkin olisi, sitä pyykkiä.

Isäntä hetken mietti ja vastasi:
- Eipä ole enää tarvis, kävin nyrkkipyykillä.

Kaksi palvelutalossa asuvaa vanhaa pappaa piti tapanaan aina silloin tällöin tissutella salaa viinaksia. Lisäksi heillä oli jo molemmilla joitain korkeasta iästä johtuvia vaivoja.

Toinen selitti:
- Lasista tahtoo läikkyä puolet yli kun on tuo Parkinsonin tauti.

Siihen toinen:
- Sinulle sentään jää toinen puolikas lasiin. Minulla taas on tuo Alzheimerin tauti enkä aina muista mihin jätin koko juomalasini.

Vitsien Vitsit artikkelit