Kuuntele Otteita lääkäreiden saneluista - Osa 2

Poimintoja vitseistä

Miten laitat seepran jääkaappiin?
- Avaamalla oven ja laittamalla seepran sisään.

Miten laitat elefantin jääkaappiin?
- Avaamalla oven, ottamalla seepran pois ja laittamalla elefantin sisään.

On viidakon linnanjuhlat, minne menee kaikki viidakon eläimet ja asukkaat.

Kuka puuttuu?
- Elefantti, koska se on vielä siellä jääkaapissa.

Olet puron luona, missä asuu vaarallisia krokotiilejä, etkä pääse kiertämään sitä, eikä siinä ole siltaa.

Miten pääset puron yli?
- No uimalla tietenkin, koska krokotiilit ovat siellä linnanjuhlissa.

Miten kaksi ruotsalaista poliisia saa sardiinipurkin auki?

- Katsovat toisiansa vähän aikaa ja miettivät kunnes toinen saa älynväläyksen.

Menee sardiinipurkin luokse ja sanoo:
- Här är polis, öppna.

Nuori hääpari kirjautui pieneen viehkeään, vanhanajan tunnelmaa henkivään hotelliin hääyötään viettämään.

Sulhanen nosti morsiamen käsivarsilleen aikomuksena nostaa tämän kynnyksen yli ja kantaa tämä häävuoteeseen.
Ikävä kyllä, sulhanen kompastui ja löi nenänsä vuoteen reunaan. Verta suihkusi lakanoille, mutta onneksi se saatiin tyrehdytettyä.

Seuraavana aamuna kun hääpari nautti aamiaista, niin vanhempi pariskunta tuli heitä tervehtimään.

- Olen hotellin johtaja ja tässä on rakas vaimoni. Olemme niin onnellisia ja liikuttuneita siitä, että vielä löytyy nuoria naisia, jotka säästävät neitsyytensä avioliittoon...
Niin näimme veriset lakanat...
Joten hotellin puolesta haluamme tarjota teille häälounaan ilmaiseksi.

Nuori aviopari katsoi toisiaan punastellen mutta hyväksyivät kiitellen lounaan.

Kolmekymmentä vuotta myöhemmin, tuo sama pariskunta päätti juhlia hääpäiväänsä tuossa samaisessa hotellissa ja kuinka ollakaan siellä oli vieläkin se sama vanha pari pitämässä paikkaa.

Aamulla kun pariskunta heräsi, nainen tarttui lakanaan ja niisti siihen pitkään ja hartaasti.

Mies ihmetteli vaimonsa puuhia joten nainen selitti:
- Sinä pelastit maineeni silloin kolmekymmentä vuotta sitten, joten nyt on minun vuoroni pelastaa sinun.

Miehet olivat saunassa. Katse kiinnittyi suurivehkeiseen miehen.

Toinen miehista kysyi:
- Mihin tuo vehkeesi yöllä sopii?

Johon mies vastasi:
- Suurin osa on vitussa ja loput persesilmässä. Hah, teitä päästäismulkkusia.

Pikku-Kalle oli juuri päässyt koulusta ja meni kaupan kalatiskille. Siellä hän otti itsellensä numerolapun. Kun hänen vuoronsa sitten koitti, hän huusi BINGO.

Myyjä:
- Onneksi olkoon! Voitit itsellesi kilon perkeitä.

Pikku-Kalle sai perkeet paperipussiin ja laittoi ne reppuunsa.

Seuraavana päivänä:

Opettaja:
- Mikäs täällä nyt niin pahalta haisee; pieraisiko joku?

Pikku-Liisa:
- Ei, Kallen repusta tuo löyhkä tulee.

Opettaja:
- Niin niin, mietinkin miksi tuo haisee niin mädältä. Mutta Kalle, selitäppäs!

Pikku-Kalle:
- Äiti unohti muistuttaa.

Aslak asui lapin korvessa ilman naista ja poti uskomatonta panemisen tarvetta.

Pornolehtiä lukiessaan hän törmäsi pumpattavan Barbaran postimyynti- ilmoitukseen.

Pitkällisen miettimisen ja säästämisen jälkeen hän päätti tilata ihmeellisen kuminaisen itselleen.

Pari viikkoa myöhemmin Ivaloon saapui paketti Aslakille, jota paikallinen Jouni postelijooni lähti viemään perille.

Perkeleellisessä lumipyryssä Jounin moottorikelkka meni sitten nurin, kuorma kaatui ja paketit hieman hajosivat.

Jounia uteliaana ihmisenä tietysti alkoi kiinnostamaan, mitä ihmiset olivat postilta saamassa, ja kiinnostuksen herätti Aslakin tilaus.

Pitkään nortti suupielessä ihmeteltyään, hän päätti pumpata moisen kapistuksen täyteen. Ihmetteli sitten lisää ja nosti Barbaran kelkansatulan päälle, ja pakkasesta huolimatta päätti kokeilla miltä moinen värkki tuntuu. No tuntuihan hyvältä se.

Lopulta pakettiin käytetty Barbara takaisin ja toimitus perille Aslakille, pimeiden iltojen
iloksi.

Kolme viikkoa myöhemmin tarinamme sankarit kohtasivat Ivalossa.

Jouni kysyy Aslakilta kuulumisia ja Aslak kertoo:
- Noh, nykhyään menee aikha ihan rathoisasti, osthin Barbharan ilokhsi.

Jouni tuumasi, muka mitään tietämättömänä:
- Noh, milthäs se moinen kaphistus tuntuu?

Aslak:
- Ihan aidoltahan seh, sainpha jopa tippurinhkin heti.

Talvisodassa venäläinen armeijakunta oli saapunut Suomen rajalle.

Pimeyden keskeltä metsäisen kukkulan takaa kuului huuto:
- Yksi suomalainen vastaa kymmentä venäläistä!

Venäläinen komentaja lähetti 10 sotilastaan vaientamaan huutelijat.

Kuului tulitusta ja huutoa, ja sen jälkeen täysi hiljaisuus. Yksikään ei palannut.

Jälleen kuului pimeydestä huuto:
- Yksi suomalainen vastaa sataa venäläistä!

Venäläinen komentaja lähetti nyt hermostuneena 100 miestään hyökkäykseen.

Taas kuului  laukauksia, räjähdyksiä ja huutoja, ja taas täysi hiljaisuus. Ketään ei kuulunut  takaisin.

Jälleen kuului huuto pimeydestä:
- Yksi suomalainen vastaa tuhatta venäläistä!

Venäläinen komentaja lähetti raivoissaan 1000 miestään tekemään selvää suomalaisista.

Metsästä kuului taas huutoa, laukauksia ja räjähdyksiä, ja jälleen kerran täysi hiljaisuus...

Nyt kuului metsän pimeydestä huuto:
- Yksi suomalainen vastaa 10 000 venäläistä!

Ennenkuin venäläinen komentaja ehti komentaa 10 000 miestään hyökkäykseen, metsästä ryömi haavoittunut venäläinen sotilas varoittaen:

- Älkää lähettäkö enää enempää miehiä sinne. SE ON ANSA. Niitä suomalaisia on siellä kaksi, eikä vain yhtä!

Mikä on Japaniksi ryhmäseksi?
- Natisuta Hetakata

Isokokoinen poika nimeltä Iso-Tero matkusti bussilla joka päivä.

Aina bussiin noustessa hän sanoi kuljettajalle:

- Iso-Tero ei maksa.

Kuljettaja ei uskaltanut tehdä mitään, koska Iso-Tero oli niin iso ja voimakas. Näin tapahtui joka päivä.

Lopulta kuljettaja alkoi nostella painoja ja vetää douppia, jotta hän tulisi voimakkaammaksi ja voisi vaatia Iso-Teroa maksamaan.

Puolen vuoden kuluttua kuljettaja olikin voimakkaampi kuin Iso-Tero. Niinpä eräänä päivänä kun Iso-Tero tuli jälleen bussiin ja sanoi, kuten aina ennenkin:

- Iso-Tero ei maksa.

Niin kuljettaja uskalsi nyt kysyä häneltä:

- Ja miksi sinä et maksa?

Iso-Tero katsoi kuljettajaa hämmästyneenä ja sanoi:

- Iso-Terolla on kuukausikortti.

Potilas:
- Kiltti tohtori, nyt minä olen istunut kieli ulkona suusta jo viisi minuuttia, ettekä ole vilkaisseetkaan suuhuni!

Lääkäri:
- Niin, niin, minä halusin vain hetken rauhaa reseptin kirjoittamiseen.

Vitsien Vitsit artikkelit